Paimion sairaalan arkkitehtien Alvar ja Aino Aallon näkemyksen mukaan tuberkuloosiparantolassa sekä itse rakennuksen ja sisustuksen ensisijainen tehtävä oli auttaa potilaita parantumaan. Etelään eli valoon avauttu rakennus ja potilashuoneiden suuret ikkunat mahdollistivat sen, että ”parantavaa” auringon valoa tulvi sisälle rakennukseen.
Alvar Aalto valitsi rakennusta hallitsevan, ensimmäisestä seitsemänteen kerrokseen kulkevan portaikon lattian väriksi keltaisen, koska hän uskoi sen lisäävän rakennuksen valoisuutta. Tarina tosin kertoo, että Aalto katui värin ja sävyn valintaa, mutta lattiamateriaalit oli jo silloin tilattu eikä suurta tilausta voinut enää peruuttaa tai muuttaa. Sen sijaan tarina eikä dokumentit kerro, miksi arkkitehti päätyi juuri kyseiseen keltaisen sävyyn eikä sitä, miksi hän olisi halunnut vaihtaa väriä tai sävyä.
Nykyisin ala-aulassa oleva kaareva keltainen vastaanottotiski on vuodelta 1958. Alkuperäinen 1930-luvun tiski oli tätä matalampi, jolloin ikkunoita tuleva luonnonvalo pääsi vielä paremmin elämään aulassa.
Minusta sairaalan keltaiset lattiat ovat upeita, enkä vaihtaisi niitä. Tosin luulen, että olisin ihastunut myös Aallon vaihtoehtoiseen väri/sävyvalintaan :)
Rappusiin jäänyt vanha rautainen lepotuoli, jossa potilaita makuutettiin parvekkeella.
Ala-aulan vastaanottotiski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti