Vuokrasimme auton ja ajoimme lauantaina Frigilianaan, joka on Nerjan kaupungin lähellä oleva pikkukylä. Frigilianaa mainostetaan Espanjan kauneimpana ns. valkoisena kylänä, mutta tällä kertaa petyin.
Lähdimme Marbellasta vasta iltapäivällä ja huolimatta googlen kartta-appista eksyimme useamman kerran Malagaa kiertävässä pikatieviidakossa. Tämän takia saavuimme Nerjan rannikkokaupungin yläpuolella olevaan Frigilianaan vasta lähempänä viittä.
Kaunista toki oli, etenkin kun hiljakseen laskeva aurinko valaisi vuorenrinteeseen rakennettuja valkoisia taloja. Mutta kylällä törmäsimme vain turisteihin - ja kissoihin. Pysäköimme auton rotkon reunalle rakennetulle keskusaukiolle, jossa lisäksemme useita kymmeniä muita turisteja kierteli samoja turistikuppiloita ja samoja matkamuistomyymälöitä. Ukin jalkavaivat rajoittivat laajempaa kiertelyä, mutta se vähä mitä aukion ympäristöä pääsimme tutkimaan, vaikutti suljetulta ja kuolleelta. Liekö siestan piikkiin? Vähän sama fiilis kuin vajaa vuosi sitten käydessäni toisessa Aurinkorannikon kehutussa pikkukylässä Mijaksessa (täällä): Petyin, kun kehuja luettuani odotukseni olivat liian korkealla.
Reissuilla tykkään yleensä eniten, kun omassa porukassa kierrellessä ”sattumalta” törmään johonkin yllättävään, jännittävään, kauniiseen tai kiinnostavaan. Sen sijaan petyn herkästi, kun suunnistan opaskirjan suosittamiin paikkoihin.
Tosin en aina. Paljon jännää olen toki löytänyt opaskirjojen ja nettineuvojen avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti