Helene Schjerfbeckin näyttelyn (täällä) jälkeen poistuimme Royal Academyn rakennuksesta ruuhkaiselle Piccadillylle - sateiseen ja pimenevään Lontoon iltaan. Nähdessäni kadun toisella puolella ison, valaistun kirkon tartuin Lontoontyttöä kyynerpäästä ja vedin häntä määrätietoisesti kohti kirkkoa. Sisälle päästyämme ruuhka, sade ja pimeys vaihtuivat hetkessä rauhaan, tilaan ja valoon.
Olimme tulleet St Martin in the Fields -nimiseen tunnettuun kirkkoon Trafalgar-aukion laidalla. Kirkko on rakennettu 1700-luvulla paikalla olleen keskiaikaisen kirkon tilalle. Nimi juontaa tästä vanhasta kirkosta, joka aikoinaan rakennettiin keskelle peltoja silloisen keskustan ulkopuolelle.
Sisältä iso kirkko oli silmiinpistävän vaatimaton ja väritön. Huomioni kiinnittyi yksinkertaiseen, mutta tyylikkääseen ”alttaritauluun”, jona toimi alttarin takana oleva ikkuna ja siihen tehty lyijy(?)viivasto - tykkäsin tosi paljon.
Rauhoituimme hetken, minkä jälkeen jaksoimme aloittaa pitkälle toista tuntia kestävän bussimatkan Dulwichiin. Onneksi levähdimme, sillä bussi oli Lontoonkin mittapuulla tosi täynnä, ja seisoimme molemmat lähes koko matkan.
St. Martin in the Fields -kirkon ”alttaritaulu”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti