maanantai 21. lokakuuta 2019

Sinebrychoffin naisia

Lucas Granach: Nuoren naisen muotokuva (1525)

Olen syntynyt Helsingissä. Käynyt välillä asumassa Oulussa, mutta palannut takaisin pääkaupunkiin 1980-luvun alussa. Enkä ole koskaan käynyt Hietalahden mahtirakennuksessa Sinebrychoffin taidemuseossa. Rakennuksen ohi olen kävellyt kymmeniä kertoja - sekä sen edestä pitkin Bulevardia että takaa kauniin Sinebrychoffin puiston läpi - suunnatessani rakennusta vastapäätä olevalle Hietalahden kirpputorille :):)

Sunnuntaina asia tuli korjattua - onneksi. Tykkäsin ihmisen kokoisesta museorakennuksesta, jossa on kolme erilaista tilaa kolmessa kerroksessa. Tykkäsin myös esillä olevista näyttelyistä: kellarikerroksessa panimosuvun mielenkiintoista historiaa, katutasossa Renesanssin kaunottaret -muotokuvanäyttely ja toisessa kerroksesta Sinebrychoffin suvun porvariskoti taidekokoelmineen.

Sinebrychoffin museo on nykyään osa Kansallisgalleria-säätiötä, jonka taidekokoelmat omistaa Suomen valtio. Aiemmin Kansallisgallerian nimi oli Valtion taidemuseo ja Sinebrychoffin museon lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Ateneum ja Kiasma. Sinebrychoffin museon kokoelman ydin - pääosin eurooppalaista taidetta 1300-1800 -luvuilta - muodostuu Paul (1859-1917) ja Fanny (1862-1921) Sinebrychoffin kokoamista taideteoksista, jotka pariskunnan kuoltua siirtyivät testamentilla valtiolle.

Ihastuin etenkin toisen kerroksen Lucas Granachin (1472-1553) maalaamiin aatelisnaisten ja ”alastomien kaunottarien” kuulaisiin, pikkutarkkoihin ja osin dramaattisiin tai jopa humoristisiin muotokuviin. Granach oli renessanssin tärkeimpiä saksalaismaalareita ja myös mm. Martti Lutherin hyvä ystävä. Hän maalasi paljon hallitsijoiden muotokuvia ja alttaritauluja sekä kuvitti uskonnollisia tekstejä. Taiteilijan yli tuhannen säilyneen teoksen joukossa on edellä mainittujen lisäksi runsaasti naisten muotokuvia, joista pieni osa on esillä Renessanssin kaunottaret -näyttelyssä.

Kaunottaret näyttävät kaunottarilta edelleen. Arvioivan ja arvostelevan katseen kohteina - tietämättään tai tietoisesti.

Korutaidetta 2000-luvulta

Perhemuotokuva 1600-luvun Amsterdamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti