Lisää tangoa

Lauantaina taas tangoa. Mutta - pikkusen väärässä ryhmässä. Luin netistä, että Helsingin tanssikurssit (täällä) järjestää suomalaisen lavatangon iltapäivän. Lavatango tarkoittanee tanssilavoilla tanssittavaa tangoa. Yrityksistäni huolimatta en löytänyt ilmoituksesta kurssin tasoa, joten kuvittelin meneväni keskitason tangokurssille. Vaan toisin kävi. Iltapäivä oli tarkoitettu jatkotason tanssijoille! Tuli pupu pöksyyn, ja mietin poislähtöä. Mutta olin jo maksanut ja äkkäsin pari tuttua Maijan keskitason kursseilta, joten päätin jäädä.

Aika vaikeaa ja hermostuttavaa oli yrittää keskitason tanssitaidoilla seurata jatkotason viejiä. Harmi ja häpeä pukkasi päälle "ajatteleekohan tuo, että miks toi osaamaton on tänne tullut". Mutta sinnikkäästi päätin yrittää, kun Puistokulmaan asti olin tullut. Onneksi parhaat - loistavat - tanssijat eivät osallistuneet parin vaihtoon.

Kun ensimmäinen kierros oli menty, mieleni vähän tasaantui "nyt kaikki viejät ainakin tietävät tasoni, ja osaavat suhtautua tai olla suhtautumatta". Ja niin siinä kävi. Hienotunteisimmat viejät jaksoivat asettua tasolleni, joku jopa rauhallisesti neuvoa, mutta ärhäkämmät yrittivät puskea läpi omia monimutkaisia kuvioitaan.

Yllätyksekseni pystyin hermostuksestani huolimatta oppimaan. Mukaavat ja osaavat Kari ja Merja Filpus kiinnittivät erityistä huomiota tanssiasentoon. Merja korosti naisen aktiivista ja jäntevää roolia seuraajana. Naisen tehtävä on odottaa vientiä ja viennin kimmoittamana liikkua energisesti ja määrätietoisesti. Mieheen ei saa tukeutua eikä hänessä roikkua!

Hartiat rentoina ja alhaalla - tiukka jänteys ja kannatus lantiossa ja jaloissa. Kumpikin seisoo tukevasti omilla jaloillaan ja pysyy omalla puolellaan. Kyynärpäät kropan etupuolella. Naisen vas käden kyynärpää ei saa törröttää miehen kyynärpään ulkopuolella. Naisen kädet kevyinä ja rentoina. Naisen selkä on ikäänkuin lievästi kaarella - kuin halaisi paria - jolloin selkä painaa miehen oikeaa kättä, mikä on miehen viennin kannalta oleellista.

Jokaisella askeleella - myös ohitus- ja sivuaskeleilla - on tärkeä painaa kantapää lopuksi maahan ja siirtää paino kokonaan uudelle tukijalalle. Minä pakkaan herkästi astumaan varsinkin nopeat askeleet vain päkiöillä, joten vaatii erityishuomiota. Helpottuu, kun muistaa Katin vinkin ja askeltaa etenkin taka- ja sivuaskeleet jalkaterä hiukan ulospäin. Pitkät askeleet. Polvet selvästi koukussa - korostuu pyörähdyksissä.

Avauksissa nainen avaa itseään tosi vähän - kääntää ikäänkuin vain lanteitaan auki - säilyttäen vartalokontaktin yläkropassa. Karin ja Merjan mukaan naisen pää ei käänny menosuuntaan, vaikka sekin olisi mahdollista. Kun päätä ei käännä, vartalokontakti on helpompi säilyttää ja avaus pysyy riittävän kapeana.

Jatkossa pysyn vielä keskitasolla, vaikka taitavia viejiä tulee ikävä...