tiistai 11. lokakuuta 2016

Köynnöskatto


Kaupunkikodissa löhöpaikkaani sohvan nurkassa reunustaa rehevä kultaköynnös. Se on viihtynyt samalla paikalla lähes 30 vuotta - ja samassa purkissa.

Vuosien saatossa olen joitakin kertoja joutunut leikkaamaan köynnöksen aivan klaniksi - joskus kuivumisen ja kerran mullassa eläneiden pikkuötököiden takia. Kerran jo luulin menettäneeni koko kukan, mutta sieltä juuripaakun keskeltä sitkeä köynnös vaan puski vihreää. Ehkä viiden vuoden välein olen lisännyt tai vaihtanut ruukkuun multaa, mikä onkin operaatio kun ruukku on parin metrin korkeudessa ja köynnös kietoutunut pylväsrakenteisiin...

Rakastan kultaköynnöstäni. Kaunis, sisustuksellinen ja helppohoitoinen! Ja oleellinen osa olohuonettamme ja löhönurkkaani.

4 kommenttia:

  1. Ihana köynnös! Minulla on myös parikymmentä vuotta vanha kultaköynnös, mutta ei ihan noin upea :)

    VastaaPoista
  2. En ole tuollai nähnyt koynnöksen laitettavan, jännän näköinen. Meillä oli lapsuuskotona katonrajalla kultaköynnös, joka muistaakseni levis koko seinän pituudeltaan. Se oli äidin silmäterä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukiritilä on käännetty poikittain sohvan yläpuolelle keskiväliin korkeaa huonetta. Toiminut hyvin 30 vuotta...

      Poista