Kahvia sydämellä

Merikortteli on - nimensä mukaisesti - korttelin kokoinen rakennuskompleksi, jossa 1900-luvulla toimi mm. Suomen kaapelitehdas, joka valmisti puhelinkaapeleita puhelinverrkkoja varten. Tämän vuosituhannen alussa punatiilisen korttelin rakennukset saneerattiin ja sisätilat uusittiin toimisto- ja liikehuoneistoiksi. 

Merikorttelista on löytänyt toimitilansa mm. kehuttu ja suosittu ravintola BasBas ja sen pikkusisko BasBas Kulma, joiden herkkujen maistelusta olen keronut syyskuussa 2017 (täällä) ja marraskuussa 2022 (täällä), sekä kahvila/sisustuskauppa Moko Market (täällä) ja Telakkakadulle avautuva kahvila Levain (täällä). Kaikki viihtyisiä ja kokemisen arvoisia paikkoja :)

Tällä viikolla testasin korttelin pienintä ja huomaamattominta kahvilaa Kaffa Roasterya. Mukava kahvipaikka, jonka perältä löytyy leppoisia sohvia, vaikka ovelta näyttää että kahvilassa olisi vain korkeita baarijakkaroita.

Kaffan kahvit paahdetaan paikan päällä, sillä viereisessä huoneessa, lasiseinän takana on oma paahtimo. Iltasanomien mukaan kahviammattilaiset valitsivatkin Kaffa Roasteryn vuoden 2024 parhaaksi kahvilaksi. 

Jos jossain, niin täällä oli sopiva kokeilla harvoin juomaani flat white -kahviannosta, joka tehdään tuplaespressoon. Ja maistuihan se mummillekin :)

Pi - pari

Ravintola Eliten ikkunoissa Töölössä on piparkakkutaikinasta tehtyjä taideteoksia.

Ihanin niistä on Pi - pari, jonka on tehnyt Arja Jämsä ja Eeva-Leena Pokela.

Ihana piparipari, ja etenkin nimi on huippu :) 

Muista ekinokokki

Kun koiran kanssa käy lomalla Espanjassa, niin ajantasalla olevan lemmikkieläinpassin ja voimassa olevien rokotusten (täällä) lisäksi pitää muistaa huolehtia ekinokokkilääkityksestä. Ekinokokki on heisimatoihin kuuluva loismato, joka aiheuttaa koiralla harvoin oireita. Loismatoa kantavasta, oireettomasta koirasta tauti voi kuitenkin tarttua ihmiseen ja aiheuttaa harvinaisen, mutta vakavan ekinokokkoosi-taudin. 

Ekinokokki kehittyy ja lisääntyy koiran tai muun koiraeläimen - supikoira, susi, kettu - suolistossa, missä se tuottaa munia. Munat leviävät ympäristöön koiran ulosteen välityksellä ja voivat tartuttua muihin eläimiin ja myös ihmisiin. Ihmisille suurin riski saada koirista ekinokokki-tartunta on silloin, kun tartuntaa kantavan koiran turkkiin tarttuu loismadon munia ja ne joutuvat ihmisen käsiin ja sitä kautta suuhun. 

Jos mukana matkaava koira on Espanjassa koko ajan kytkettynä ja valvottuna, sen riski saada ekinokokkitartunta on erittäin pieni. Tästä huolimatta, kun koiran kanssa palaa Suomeen sen lemminkkieläinpassissa pitää olla merkintä, että koira on saanut vaadittavat ekinokokkilääkkeet. 

Kun ei ekinokokista vapaasta maasta (esim Espanja) matkustaa koiran kanssa ekinokokista vapaaseen maahan (esim. Suomi) tavanomaisin lääkitystapa mahdollista ekinokokkitartuntaa vastaan on ns. 1-5 vrk:n sääntö. Espanjan lisäksi useimmat EU-maat luokitellaan ei-ekinokokista vapaiksi maiksi ja Suomen lisäksi ainoastaan Norjassa, Irlantissa ja Maltalla ekinokokkia esiintyy niin harvoin, että ne luokitellaan ekinokokista vapaiksi maiksi. 

1-5 vrk:n sääntö tarkoittaa, että koiralle annetaan ekinokokkilääke ulkomailla (esim. Espanjassa) 1-5 vrk ennen Suomeen tuloa - eli aikaisintaan 5 vrk ja viimeistään 24 tuntia ennen Suomen rajalle saapumista. Lääke tulee hakea ulkomailla paikalliselta eläinlääkäriltä, joka merkitsee lääkkeen antamisajankohdan koiran passiin. Lisää tietoa koirien ekinokokkilääkityksestä löytyy Ruokaviraston nettisivuilta. 

Ainakin Fuengirolassa riitti, että menin ilman ajanvarausta Murun ja koiran passin kanssa eläinlääkäriasemalle, jossa hoitaja antoi lääkkeen koiralle ja teki vaadittavan merkinnän sen passiin. Viime vuonna käynti maksoi alle 30 euroa.

Kun koiran kanssa palaa Suomeen, tullissa on mentävä punaista linjaa, koska tullivirkailijat tarkistavat, että lemmikkieläinpassissa on merkintä asianmukaisesta ekinokokkilääkityksestä. 

Toivotaan, että kokkiasia hoituu edelleen yhtä sutjakkaasti kuin viime vuonna. Ja Muru säilyy ilman tartuntaa…

Ukko kaupungissa

Helsingin ydinkeskustassakin löytyi leikkimieltä. Heti kun kaupunkiin saatiin vähänkin lunta, 

Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon (täällä) ilmestyi lumiukkoja.

Kiitos tuntemattomille rakentajille - luotte iloa meille ohikulkijoille :)

Murun kanssa Espanjaan

Minun piti lähteä Murun kanssa Espanjaan pari päivää ennen joulua. Olin jo marraskuussa ostanut lentoliput koiralle ja minulle, ja kaiken piti olla kunnossa. Murulla on kokemusta matkustamisesta - tosin vähän, mutta riittävästi (täällä). Ja olemmehan jo viime talvena tehneet yhdessä saman reissun - onnistuneesti, tosin pienin kommelluksin (täällä). 

Mutta kuinkas sitten kävikään… Joulukuun alussa kävin Murun kanssa eläinlääkärillä varmistamassa koiran rokotukset ja hakemassa ohjeita ekinokokki- eli heisimatolääkitykseen. Olimme juuri poistumassa, kun lääkäri katsoi vielä Murun lemmikkieläinpassia ja kysyi:”Koskas te muuten lähdettekään matkaan?” Kerroin päivämäärän eli 21.12, jolloin lääkäri katsoi minua ja sanoi, että Muru pääsee lähtemään reissuun vasta 4.1. Mitä? Miksi? Minullahan oli jo lentoliput ja kaikki, ja minun piti viettää joulua Espanjassa, jossa Ukki jo odotti…

Kyse oli siitä, että Murun rabies- eli raivotautirokotus olisi pitänyt uusia jo lokakuussa, mutta minä - huolimattomana - hoidin asian vasta ko lääkärin käynnillä eli joulukuun alussa luullen rokotteen tulevan heti voimaan. Rabiesrokote saavuttaa kuitenkin tehonsa vasta neljän viikon kuluttua eli tammikuun 2025 alussa, mikä merkitään myös koiralta vaadittavaan lemmikkieläinpassiin. 

Muru pääsisi lähtemään Suomesta, mutta se ei pääsisi Espanjaan ilman voimassa olevaa rabiesrokotusta. Eli jos/kun Espanjan tulliviranomainen tarkastaisi Murun passin, koira ei pääsisi maahan, vaan se joutuisi karanteeniin tammikuun alkuun asti. 

En voinut ottaa tätä riskiä. Aikomukseni oli olla Espanjassa kuukauden päivät, joten hoitopaikankaan järjestäminen Murulle kuukaudeksi ei onnistuisi. Varsinkin kun Muru kärsii ajoittain eroahdistuksesta, eikä sitä voi jättää yksin kerrostaloasuntoon. Siinä sitten mietin muita vaihtoehtoja…

Lopulta päädyin siihen, että viettäisin joulun Suomessa - Murun kanssa - ja lähtisimme yhdessä matkaan vasta loppiaisena, kun koiran vaadittavat rokotukset olisivat voimassa ja maahanpääsy varmaa. Ja sainhan näin viettää ihanan joulun Esikoisen perheen sekä Lontoontytön ja Juniorin kanssa (täällä). Ja Ukkikin selvisi ja pärjäsi Fuengirolassa. 

Sain myös vaihdettua lentoliput. Ja nyt vain odotellaan maanantaita eli loppiaista - lentoon lähtöä. 

Satuja seinillä

Suurikokoinen (3,6m x 1,9m) hiilipaperiluonnos seinämaalaukseen Lintu sininen, 1953

Helsingin taidemuseo HAM:n Tove Janssonin Paratiisi-näyttely (täällä) jatkuu museon toisessa kerroksessa, jossa luonnosten, valokuvien ja videoiden avulla kerrotaan seinämaalauksista, joita Jansson 1940- ja 1950-luvuilla työsti pääosin julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, asuntoloihin, vanhainkoteihin ja sairaaloihin. 

Toisessa kerroksessa näyttelyn luonne muuttui ja se alkoi olla minulle vaikeasti hahmotettava. Tuntui, että isossa näyttelysalissa oli sekaisin taiteilijan alkuperäisiä maalauksia ja niiden luonnoksia sekä valokuvia ja videoita teoksista. Minun oli vaikea hahmottaa, mikä oli luonnosta, mikä alkuperäistä maalausta ja mikä jotain muuta. Ja miksi näin? Tässä postauksessa yritän selkeyttää itselleni, mitä oikeastaan näin HAM:n toisessa kerroksessa…

Monet Tove Janssonin monumentaalisista, satu- ja fantasia-aiheisista maalauksista on maalattu suoraan sijoituspaikan seinälle al secco -tekniikalla eli kuivalle kalkkilaastipinnalle. Maalaus on täten kiinteä osa seinää ja rakennusta, eikä sitä ole mahdollista siirtää, kuten tavallista taulua. 

Tällä tavalla on työstetty mm. lähes nelimetrinen Lintu sininen -niminen maalaus, jonka Tove maalasi vuonna 1953 suoraan silloisen Kiilan ruotsinkielisen kansakoulun eli nykyisen Karjaan yhteiskoulun ruokasalin seinälle. Maalaus on edelleen yhteiskoulun seinällä, ja jopa entistä ehompana 2000-luvulla tehdyn entisöinnin ansiosta. Seinämaalausta ei voi tavallisesti käydä katsomassa, sillä koulu ei ole avoinna ulkopuolisille, mutta HAM:n näyttelyn johdosta koululla on avoimet ovet perjantaina 28.2.2025.

Myös Teuvan kirkon suurikokoinen alttaritaulu Kymmenen neitsyttä (1957) on toteutettu samalla tekniikalla - paikan päällä maalaten suoraan kirkon seinälle. Kirkon suunnitteli arkkitehti Elsi Borg (1893-1958), ja jo suunnitteluvaiheessa hän tilasi alttaritaulun Tovelta. Kymmenen neitsyttä jäi kuitenkin taiteilijan ainoaksi kirkkomaalaukseksi. Kirkko on auki ja neitsyet nähtävissä kirkollisten tilaisuuksien yhteydessä.

Edellä kirjoitetusta johtuen mm. näistä seinämaalauksista - Lintu sininen ja Kymmenen neitsyttä - HAM:n toisessa kerroksessa on nähtävissä vain hiilipaperiluonnokset, ja ainoastaan valokuvia lopullisista maalauksista. 

Ennen varsinaista maalaamista Tovella oli tapana piirtää kuultopaperille suurikokoinen luonnos tulevasta seinämaalauksesta - yksityiskohdiltaan tarkka ja 1:1 lopullisen maalauksen kokoinen. Näitä luonnoksia taiteilija säilytti kerälle käärittynä työhuoneessaan, ja nyt joitakin niistä on nähtävillä Helsingin taidemuseossa - ensi kertaa :)

Paperiluonnosten lisäksi näyttelyyn on saatu Haminasta lainaksi kaksi yli viisimetristä Toven maalausta. Toisin kuin kaksi edellä mainittua seinämaalausta, Haminan maalaukset taiteilija maalasi valmiiksi Ullanlinnan työhuoneella (täällä), josta hän kuljetti valmiit öljymaalaukset - ilman kehyksiä ja kerälle käärittynä - bussilla Haminaan. Vasta perillä maalaukset pingotettiin kehyksiin ja ripustettiin hotelliravintola Seurahuoneen seinälle. Ja siellä ne ovat edelleen, mitä nyt ovat puoli vuotta lainassa Helsingissä :)

Edellä mainittujen luonnosten ja maalausten lisäksi museon toisessa kerroksessa oli esillä luonnoksia, valokuvia ja videopätkiä Toven muista seinämaalauksista, joita on toteutettu mm. Apollonkadun tyttökoululle (1943), Pitäjänmäen Strömbergin tehtaalle (1945) ja Domus Academican opiskelija-asuntolaan (1949-1953) - kaikki Helsingissä. 

Plus että ensimmäisessä kerroksessa on pysyvästi nähtävillä kolme Leikki-nimistä muumiaiheista temperaluonnosta, joilla Tove osallistui Auroran sairaalan lastenosaston seinämaalauksista vuonna 1955 järjestettyyn kilpailuun - ja voitti. Ensimmäisessä kerroksessa ovat myös Toven Helsingin kaupungintalon edustusravintolaan vuonna 1947 maalaamat kaksi kookasta freskoa Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa, joista kirjoitin maaliskuussa 2023 (täällä). 

Kaupungintalon maalaukset on työstetty al fresco -tekniikalla eli märälle kalkkilaastipinnalle, mutta ei suoraan rakennuksen seinälle, kuten useimmiten tehdään, vaan useammassa osassa metallilaatikoihin. Tämän johdosta seinämaalauksia on poikkeuksellisesti pystytty siirtämään - osissa, laatikko kerrallaan - ja kokoamaan uudessa paikassa uudelleen.

Kaupungintalon ravintolasali purettiinkin vuonna 1964, ja sen jälkeen teokset ovat kiertäneet mm. ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen ala-aulassa ja Ateneumin Tove Jansson -näyttelyssä, kunnes 2015 ne päätettiin siirtää pysyvästi Helsingin taidemuseon HAM:n kokoelmiin. 

Helsingin taidemuseon Tove Janssonin Paratiisi-näyttelyn lisäksi Tampereen Muumimuseossa on parhaillaan Taiteilijaelämää-niminen näyttely, joka käsittelee ”Tove Janssonin taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita”. 

Liekö jonkunmoinen Tove-kisa käynnissä Helsingin ja Tampereen välillä…

Kilpailuluonnos Leikki I Auroran sairaalan lastenosaston seinämaalaukseen, 1955.

Osa nimettömästä seinämaalauksesta, joka valmistui 

Haminan kaupungin tilauksesta hotelli/ravintola Seurahuoneen seinälle 1952.

Oikealla yllä oleva kadetti/meri-aiheinen maalaus kokonaisuudessaan

ja vasemmalla sen 5,5-metrinen pari - Tarina merenpohjasta - myös vuodelta 1952.

Molemmista maalauksista löytyy pieni muumihahmo, 

joita huumorintajuinen Tove tykkäsi piilotella teoksiinsa - aiheesta riippumatta :)

Hiilipaperiluonnos Teuvan kirkon alttarimaalaukseen Kymmenen neitsyttä, 1957