Turun tuomiokirkon kupeessa Piispankadulla oleva kotimuseo Ett hem hurmaa - jokaisen, uskoisin :) Kaksisataa vuotta vanhaan, yksikerroksiseen puutaloon on sisustettu Alfred ja Helene Jacobssonin sekä heidän kahden tyttärensä porvariskoti. Koti, joka perheen elinaikana sijaitsi kaksi kertaa suuremmassa kivitalossa Hämeenkadulla ja jonne 36-vuotias vastavihitty Alfred muutti 23-vuotiaan tuoreen vaimonsa Helenen kanssa vuonna 1877 ja jossa he asuivat yli 50 vuotta, kuolemaansa asti.
Puutavara-alan liikemiehenä vaurastunut Alfred ja varakkaaseen perheeseen syntynyt Helene olivat laatineet yhteisen testamentin. Sen perusteella Hämeenkatu 30:ssa sijaitseva kotitalo irtaimistoineen ja taidekokoelmineen lahjoitettiin heidän kuolemansa jälkeen Åbo Akademin säätiölle ja koko koti ”säilytettäisiin vastaisuudessakin muuttumattomana Ett hem -nimisenä museona”. Näin tehtiin, ja Ett hem avattiin yleisölle vuonna 1932.
Ajatuksen kotinsa lahjoittamisesta museoksi Jacobssonien uskotaan saaneen Helenen ruotsalaiselta ystävältä Wilhelmina von Hallwylilta (1844-1930), joka miehensä kanssa oli 1921 laatinut samanlaisen testamentin. Testamentin, jonka seurauksena Tukholman keskustassa oleva yksityispalatsi avattiin vuonna 1938 Hallwylin taidemuseona.
Toisen maailmansodan alkaessa 1939 Ett hem -museo jouduttiin sulkemaan, ja sodan päätyttyä Hämeenkadun rakennus todettiin niin huonokuntoiseksi, että se määrättiin purettavaksi. Museon irtaimisto ja lukuisat taideteokset oli osin jo ennen sotaa sijoitettu joko muihin turkulaisiin museoihin tai varastotiloihin.
Åbo Academin säätiö alkoi 1950-luvun lopulla harkita, että yksi sen omistamista Piispankadun kiinteistöistä kunnostettaisiin Ett hem -museon käyttöön. Museoksi valikoitui Turun palon jälkeen 1831 rakennettu tilava puutalo, jonka huonejako muistutti Jacobssonin entisen kotitalon kakkoskerrosta, jossa oli mm. isännän ja emännän huoneet, yhteinen makuuhuone sekä ruokailu- ja edustustilat. Uuteen museotaloon saatiinkin mukavasti sijoitettua iso osa entisessä kodissa Hämeenkadulla olleita huonekaluryhmiä, koriste-esineitä, käsitöitä ja taideteoksia, ja vieläpä pitkälti alkuperäistä sisustusta vastaavassa järjestyksessä. Uusi Ett hem -museo avattiin yleisölle vuonna 1965.
Piispankadun kotimuseo kertoo vauraasta ja yltäkylläisestä elämästä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Turussa. Hyväosaisen, ruotsinkielisen perheen tarinaa kaupungista, jossa tuolloin oli 30 000 asukasta ja josta tuhoisan tulipalon jälkeen oli tullut merkittävä rautatieliikenteen ja teollisuuden keskus.
Ett hem i Åbo - Yks koti Turus.
Salin seinällä oli Albert Edelfeltin (1854-1905) Kesäiltana vuodelta 1883,
joka oli maalattu Alfred Jacobssonin tilauksesta Haikossa.
Veneen perässä istuvan punatukkaisen tytön mallina oli ollut
taiteilijan 14-vuotias sisko Bertha Edelfelt (1869-1934).
Helene Schjerfbeck (1862-1946): Omakuva, 1878
Lyijykynäpiirros, joka on 16-vuotiaan taiteilijan ensimmäinen tunnettu omakuva.
Akseli Gallen-Kallelan (1865-1930) Jean Sibeliuksen ajoittamaton muotokuva.
Helene Jacobssonin kirjailema tulisuoja.
Emännän huoneessa oli alkuperäinen beigekuvioinen kokolattiamatto,
joka oli osin suojattu viinipunaisilla kävelymatoilla.
Huoneessa oli säilynyt myös alkuperäiset kuvioidut kangasverhot.
Isännän työhuoneessa oli Felix Nylundin (1878-1940) tekemä marmorinen rintakuva
nuoresta, alle nelikymppisestä Adolfista vuodelta 1914.
Sohva ja tuolit ovat perimätiedon mukaan kuuluneet Aurora Karamzinille ja
saattaneet kuulua Hakasalmen huvilan hävinneeseen sisustukseen.