Klimt kavereineen

Gustav Klimt: Amalie Zuckerkandl, 1917/1918

Ateneumissa on taas avattu kiehtova taidenäyttely Gallen-Kallela, Klimt & Wien. Itävaltalaisen kuvataiteilija Gustav Klimtin (1862-1918) ja hänen aikalaistensa teoksia on nähtävillä museon kolmannessa kerroksessa helmikuun alkuun asti. 

Kullanvärisistä maalauksistaan - ja etenkin aistillisen herkästä Suudelma-maalauksesta - tunnetun Gustav Klimtin teoksia ei ole aiemmin nähty Suomessa, mutta nyt Ateneumin näyttelyyn on saatu Wienistä lainaksi neljä alkuperäistä Klimtin öljymaalausta. Yhteensä näyttelyssä on esillä yli 200 teosta, joista 20 on Wienin kuuluisasta Belvedere-museosta ja viitisenkymmentä Ateneumin omista kokoelmista. Loput teoksista on lainattu muista suomalaisista ja wieniläisistä museoista ja yksityikokoelmista.

Klimtin neljästä teoksesta minua puhutteli eniten pienikokoisin ja jännän kapea Ystävät I (Sisaret) -niminen maalaus, jonka taiteilija oli maalannut samana vuonna (1907) kuin kuuluisan Suudelman. Ehkä näin siinä eniten ”tuttua” Klimtiä :) Yllättävän - ja jopa häiritsevän - tumma teos äidistä kahden lapsen kanssa valmistui pari vuotta myöhemmin ja epätavallinen muotokuva 60-vuotiaasta näyttelijä Josef Lewynskystä (1835-1907) vuonna 1895. Kun tuota muotokuvaa katsoo tarkasti, niin vaalean reunuksen oikeassa ylänurkassa voi huomata nuoren naisen kasvot naamarin kanssa :)

Luulen, että tunnetuin - tai ainakin tuotteistetuin - Ateneumin neljästä Klimtistä on muotokuva wieniläiseen kulttuurisukuun kuuluvasta Amelie Zuckerkandlista (1869-1942). Maalaus on taiteilijan viimeisiä teoksia ja se on jäänyt osin keskeneräiseksi ensin ensimmäisen maailmasodan ja lopulta taiteilijan kuoleman takia vuonna 1918. Jos maalauksen tarina, niin myös mallina olleen Amelie Zuckerkandlin tarina on dramaattinen. Mennessään naimisiin kirurgi Otto Zuckerkandlin (1861-1921) kanssa Amelie kääntyi kristinuskosta juutalaisuuteen ja 73-vuotiaana hän kuoli tyttärensä Noran (1898-1942) ja tämän perheen kanssa Belzacin keskitysleirillä Puolassa. 

Gustav Klimt vaikutti merkittävästi eurooppalaiseen taiteeseen. Parin taiteilijaystävänsä kanssa hän perusti vuonna 1897 Wienin sesessio -nimisen taideryhmän, joka pyrki monin tavoin modernisoimaan kangistunutta taidemaailmaa. Ja monessa he onnistuivatkin. Itävallan lisäksi 1900-luvun alussa sesessionistit vaikuttivat aktiivisesti myös Saksassa. Nimi sesessio viittaa latinan sanaan secede, joka suomentuu sanaksi erota, irtaantua.

Klimtin - ja Gallen-Kallelan - maalauksia lisäksi Ateneumissa on nähtävissä usean muun lähinnä itävaltalaisen ja saksalaisen sesessionistin teoksia. Muotokuvia, alastonkuvia, maisemia - sekä realistisina että mystisinä toteutuksina.

Ensi käynnillä :) viehätyin mm. Koloman Moserin (1868-1918) Naisen muotokuvasta, vain 28-vuotiaana espanjantautiin kuolleen Egon Schielen (1890-1918) Eduard Kosmackin kuvasta ja Carl Mollin (1861-1945) valoisasta aamiaiskuvauksesta. Ensimmäinen oli vahva, mutta kiehtovan herkkä, toinen rujo, mutta kiehtovan läpitunkeva ja kolmas lämpimän syötävä :)

Erityistä oli nähdä Gustav Klimtin yli sata vuotta vanha portofolio eli teosten kansio, johon taiteilija oli itse valinnut 50 omaa maalaustaan, joista taiteilijan valvonnassa painettiin ”virallinen mainoskansio”. Yksi tuolloin painetuista (vain) 300 portofoliasta on vuonna 1943 lahjoitettu Suomen Kansalliskirjastoon, jonka uumenista se vasta tätä näyttelyä valmisteltaessa löytyi :) Mikä tuntuu jännältä ja yllättävältä... Ja nyt tuo isokokoinen kansio on ensi kertaa yleisön nähtävillä :)

Tätä kaikkea ja paljon muuta on syksyn ja alkutalven nähtävissä Ateneumin taidemuseossa. Onneksi museo on sekä keskiviikkoisin että torstaisin auki iltakahdeksaan asti…

Gustav Klimt: Ystävät I (Sisaret), 1907

Gustav Klimt: Äiti ja kaksi lasta (Perhe), 1909/1910

Gustav Klimt: Josef Lewinsky Carloksen roolissa Clavigo-näytelmässä, 1895

Koloman Moser (1868-1918): Naisen muotokuva profiilissa, n. 1913

Egon Schiele (1890-1918): Eduard Kosmack, 1910

Sesessionistien joissakin näyttelyissä oli mukana tuolloin jo edesmenneen alankomaalaisen

Vincent van Goghin (1853-1890) auringonkukkamaalauksia, joita Schielekin ”kopioi”.

Yksi tummunut kukka on päätynyt myös tähän muotokuvaan :)

Carl Moll (1861-1945): Äiti ja lapsi pöydän ääressä (Aamiainen), 1903

Gustav Klimtin portofolio vuodelta 1918 on näyttelyssä suojattu lasivitriinillä.

Viisikymppinen Gustav Klimt valokuvattuna noin vuonna 1911. Kuva: Moriz Nähr

Gustav Klimt ja Wienin sesession 14. näyttelyyn osallistuneita taiteilijoita vuonna 1902.

Klimt on ylärivissä toinen vasemmalta ja hänen edessään viiksekäs Koloman Moser. 

Kuva: Moriz Nähr