lauantai 25. lokakuuta 2025

Kylässä kartanossa



Halikon kuuluilla kurpitsaviikoilla jätin kurpitsapellot ja muut kurpitsajutut väliin - pääosin pelkäämieni ruuhkien takia - mutta viime lauantaina osallistuin opastetulle kierrokselle Wiurilan kartanon päärakennuksessa. Wiurulassa on tullut käytyä mm. heinäkuussa 2019 (täällä ja täällä), mutta päärakennus ei silloin ollut avoinna yleisölle.

Poikkeuksena monesta muusta yleisölle avoinna olevasta suomalaiskartanosta Wiurila on edelleen asuttuna ja yksityisomistuksessa. Nykyään kartanossa asuu Anne Marie Aminoff ja hänen äitinsä Anna Louise (Anna Lisa) Standerskjöld-Bruninghaus (s.1930). Anna Lisa vastasi kartanon hoidosta vuosina 1951-1989 ja Anne Marie äitinsä jälkeen vuosina 1989-2024. Viime vuonna Anne Marie luovutti vetovastuun nelikymppiselle pojalleen Aleksander Aminoffille. 

Wiurila on palvellut aateliskartanona jo 1400-luvulla. Armfeltin suvun hallussa kartano on ollut vuodesta 1787, jolloin sen osti vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt (1725-1795). Nykyisen päärakennuksen rakennutti Magnus Wilhelmin poika August Philip Armfelt (1768-1839) ja se valmistui vuonna 1811.

Anna Lisa Standerskjöld-Bruninghausin isoisä Carl August Armfelt (1862-1942) oli Wiurilan viimeinen Armfelt-niminen isäntä ja myös viimeinen kreivi. Aatelisarvo periytyy pääsääntöisesti isältä pojalle ja Carl Augustin jälkeen kartanossa on ollut naispuolisten emäntien vuoro: ensin tyttärentytär Anna Lisa ja sitten tyttärentyttärentytär Anne Marie. Kunnes viime vuonna isännäksi ryhtyi jälkimmäisen poika Aleksander Aminoff. 

Oppaanamme runsaan tunnin kestäneellä kartanokierroksella oli kartanon toiminnasta yli 30 vuotta vastannut Anne Marie Aminoff - viimeisen kreivin tyttärentyttären tytär. Ymmärrettävästi hänellä riitti paljon mielenkiintoista juttua - totta ja tarinaa - niin kartanosta ja sen päärakennuksesta kuin Armfeltin aatelissuvun jännittävistä vaiheista. Oppaamme Anne Marien äidinäitihän - Louise Standerskjöld (1899-1931) - oli omaa sukua Armfelf. 

Louise Standerskjöld kuoli jo 31-vuotiaana, jolloin hänen ainoa lapsensa, pieni Anna Lisa -tytär - oppaamme Anne Marien äiti - jäi asumaan Louisen vanhempien kreivi ja kreivitär Carl ja Juliane Armfeltin luokse Wiurilan kartanoon. Oikeastaan pieni tyttö oli muuttanut kartanoon jo puolivuotiaana Louise-äidin tällöin alkaneen vakavan sairauden takia. 

Kymmenen vuoden kuluttua kuolivat myös sekä Anna Lisan isä Georg Standerskjöld (1884-1941), joka oli pitänyt vain vähän yhteyttä pieneen tyttäreensä, että tytön isoisä Carl Armfelt (1862-1942). Tämän jälkeen Anna Lisa jäi pysyvästi asumaan Wiurilan isoon kartanoon tanskalaissyntyisen isoäitinsä kreivitär Julianen (1873-1967) kanssa ja pääosin lukuisten palvelijoiden ja kotiopettajien kasvattamaksi. 

Miehensä kuoleman jälkeen kreivitär eli kartanossa vielä 25 vuotta ja kuoli vasta 94-vuotiaana. Vuonna 1951 hänen tyttärentyttärensä parikymppinen Anna Lisa Standerskjöld ryhtyi päätoimiseksi ”kartanon rouvaksi”.

Nykyään 95-vuotias Anna Lisa asuu kartanon päärakennuksen alakerrassa ja myös hänen tyttärensä Anne Marien koti on kartanon mailla. Lähestyessämme päärakennusta valkotukkainen Anna Lisa käveli hiljakseen kartanon puutarhassa ja hänen vanha, kuuro koiransa köpötti haistelemaan outoja vieraita :)

Päärakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta ja 20 huonetta. Opaskierroksen aikana näimme toisen kerroksen kymmenkunta museoitua huonetta, jotka oli pyritty entisöimään 1800-luvun asuun. Komein oli punasävyinen pääsalonki flyygeleineen ja mielenkiintoisin sen vieressä oleva emännän makuuhuone vauvan sänkyineen ja salaovineen.

Huoneiden seinät olivat täynnä aatelismiesten ja -naisten muotokuvia, joiden nimissä ja historioissa en pysynyt perässä. Kaikki näytti aika samanlaisilta ja lähes kaikki olivat ilmeisesti Armfeltejä, joiden omistuksessa kartano tiluksineen on ollut viimeiset pari sataa vuotta. 

Kierros kartanossa ja emännän opastus olivat sinänsä mielenkiintoisia ja mukavasti esitettyjä, mutta kartanon ja Armfeltien historia on niin monitahoista ja jopa monimutkaisista, että minulle kävi samoin kuin muotokuvien kanssa. Sekosin lähes samannimisissä ihmisissä ja heidän kohtaloissaan, enkä oikein lopussa jaksanut enää keskittyä kuuntelemaan…

Lisää juttua Wiurilan ja Armfeltien historiasta mm. Ylen sivuilla julkaistusta Sini Sovijärven selkeästä artikkelista vuodelta 2019 (täällä).

Toisen kerroksen pääsalonki

Pääsalongin käsinmaalattu tapetti oli 1830-luvulta, kuten muukin sisustus.

Salongin uutta kattomaalausta ja jäänteitä vanhasta.

Emännän makuuhuone

Kirjasto oli Anna Lisan isoisän Carl August Armfeltin työhuone

Igor Muslinov (s.1965) maalaama muotokuva 69-vuotiaasta 
Anna Louise Standerfskjöld-Bruninghausista (s.1930) vuodelta 1999. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti