Alvar 74-vuotiaana omaa nimeään kantavan museon peruskiven muuraustilaisuudessa 1972.
Jyväskylä on tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuurista, ja sen takia myös minä matkasin viime viikolla kaupunkiin pariksi päiväksi. Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä on 29 Aallon suunnittelemaa kohdetta, joista tunnetuin on varmaan vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo.
Tällä kertaa minun reissuni pääasiallinen kohde oli Aalto2-museo, joka perusteellisen korjauksen ja uudistuksen jälkeen avattiin yleisölle toukokuussa 2023. Jyväskylässä oli vuosikymmeniä ollut rinnakkain kaksi Aallon suunnittelemaa museota - vuonna 1961 valmistunut Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo vuodelta 1973. Uudistuksen myötä nämä kaksi museota liitettiin toisiinsa yhdyskäytävällä ja museokaksikko nimettiin Aalto2 -museokeskukseksi.
Vaikka Alvar Aalto -museo on ollut Jyväskylässä jo yli 50 vuotta, en ole käynyt siellä aiemmin, kuten en muissakaan Jyväskylän Aalto-kohteissa. Eli kerta oli ensimmäinen. Ja ihastuin kovasti.
Museon pysyvän näyttelyn nimi - Aalto - työ ja elämä - kuvaa hyvin, mitä museosta löytyy. Esillä on monin valokuvin ja selkein tekstein Alvar Aallon työtä ja elämää - mielenkiintoisesti ja ymmärrettävästi. Kivasti esille laitettuna - Aallon suunnittelemilla huonekaluilla ja lampuilla höystettynä.
Itse museorakennus oli jo sellaisenaan nähtävyys. Klassista Aaltoa. Tiiliseinää, laattalattioita, kaakeloituja pylväitä, messinkisiä ovenkahvoja, kaarevia kaiteita, puuritilöitä, viherkasveja… Vähän jopa harmitti, että uusitussa museokeskuksessa myös Aalto-museoon tullaan sisään Keski-Suomen museon kautta - sinänsä onnistuneen yhdyskäytävän läpi. Olisin halunnut tulla sisään Alvar Aalto -museon ”omien” ovien ja eteishallin kautta, sillä nämä - sekä kolmiovinen sisäänkäynti että eteisaula kivilattioineen ja kaakelipylväineen - hivelivät silmää. Tosin ovien ollessa suljettuina nämä klassiset Aalto-tilat olivat tyhjempiä, ja helpommin katseltavia.
Ja vähän itse Alvar Aallosta (1898-1976). Hän syntyi Kuortaneella ja muutti viisivuotiaana lapsuudenperheensä kanssa Jyväskylään. Kun hän 18-vuotiaana pääsi ylioppilaasi, hän lähti heti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria. Valmistuttuaan hän palasi Jyväskylään ja perusti 1923 Asemakadulle Kaupunginhotellin yhteyteen oman arkkitehtitoimiston - Arkkitehtuuri- ja monumentalitaiteen toimisto Alvar Aalto. Avustajakseen hän palkkasi helsinkiläisen arkkitehdin Aino Marsion (1894-1949), josta työkumppanuuden lisäksi tuli hänen vaimonsa vuonna 1924.
Vuonna 1927 Aalto sai suunniteltavaksi Lounais-Suomen Maalaistentalon Turkuun, mikä oli hänen siihenastisista projekteista suurin. Tämän takia hän päätti muuttaa vaimonsa ja parivuotiaan Hanni-tyttären kanssa Turkuun. Asuessaan Länsi-Suomessa Aalto suunnitteli mm. Paimion (keuhkotauti)parantolan, joka valmistui 1933 (täällä).
Parantolan valmistumisen jälkeen Aallot muuttivat Helsinkiin, jossa arkkitehdeille oli enemmän työmahdollisuuksia. Yhdessä Alvar ja Aino suunnittelivat kaksilapsiseksi kasvaneelle perheelleen oman koti- ja toimistorakennuksen Munkkiniemeen (täällä).
Asuessaan pääkaupungissa Alvar Aalto suunnitteli entiseen kotikaupunkiinsa Jyväskylään nimeään kantavan Alvar Aalto -museon, jossa esitellään Alvar Aallon työtä ja elämää. Harvalle meistä tarjoutuu mahdollisuus elinaikana museoida omaa elämäntyötämme…
Ei siis ihme, että Alvaria myhäilytti, kun hän sai muurata Aalto-museon peruskiven vuonna 1972.
Ps. Postauksen kaksi valokuvaa Alvar Aallosta on valokuvattu Aalto2-museon valokuvista.
Sisäänkäynti uuteen Aalto2 -museoon
Entinen sisäänkäynti Alvar Aalto -museoon
Alvar Aalto -museon ulko-ovet sisäpuolelta
Alvar Aalto -museon eteistiloja
Yhdyskäytävä Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välillä
Tästä se lähti - elämä :)
Jyväskyläläinen Alvar yhdeksänvuotiaana 1907
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti