Toisessa mummolassa

Esikoisen kolme Pikkupoikaa viihtyvät hyvin Lappeenrannassa (täällä). Ja niin myös minä. Olimme Helli-mummin ja Juho-papan luona vain yhden yön, mutta ehdimme paljon.

Herkuttelimme Helli-mummin valmistamilla lihapullilla. Joskin yksi Pikkupojista totesi, että pullat eivät olleet yhtä hyviä kuin Helmi-mummin lihapullat. Tosin Pikkupoika ei ole koskaan syönyt Helmin pullia :) Helmi oli Pikkupojan isän mummi ja Juho-papan äiti, ja hän on kuollut ennen Pikkupojan syntymää. 

Mutta tarina Helmi-mummin lihapullista elää edelleen perheessä ja on totisinta totta Pikkupojillekin. Onneksi Helli-mummi - vävypojan äiti - on Joensuun tyttöjä ja suhtautuu tähän hänelle tuttuun Helmin herkkupullat -tarinaan herskyvällä huumorilla. 

Teimme myös pari metsäretkeä lähiluontoon ja tutkimme hylättyyn kartanoon kuuluvaa vanhaa perunakellaria. Pikkupoikien olisi tehnyt kovasti mieli mennä kellarin sisälle, mutta molemmat mummot kielsivät tämän katon sortumavaaran takia. 

Nelivuotias viihtyi pitkän tovin leikkimässä toisen mummolan viereissä olevan Kartanon päiväkodin pihalla. Päiväkoti oli ilmeisesti ollut suljettuna jo joulusta lähtien, mutta isolta pihalta löytyi edelleen keinut, liukumäet ja hiekkalelut. Ja isot sulamattomat lumikasat, toisin kuin pääkaupunkiseudulla.

Saimme myös ihmetellä ja ihastella Juho-papan komeaa moottoripyörää, jonka hän oli juuri ottanut esiin talvivarastosta. Pärinää rakastava, yli 80v Pappa ajoi innoissaan pyörällä edellämme parin kilometrin päässä olevalle kauppatorille Lappeenrannan satamaan. Me muut tulimme rauhallisesti Helli-mummin turvallisessa autokyydissä.

Torilla Pikkupojat söivät paikallisen Vety-piirakan eli lihapiirakan, jonka sisällä on kananmunaa ja paksu siivu kinkkua. Pappa ja minä otimme karjalanpiirakan munavoilla, mutta Helli-mummi ei hässäkässä osannut valita muuta kuin kahvin :)

Perjantaiaamupäivällä torilla oli vähän väkeä, mutta meille maistui kahvi. Pikkupojat ehtivät vielä käydä juoksemassa läheisen linnakkeen raunioilla ja kieriä pitkiä matkoja eteläisiä nurmirinteitä (punkkipesiä?), ennen kuin meidän piti kiirehtiä junalle. Ja takaisin Helsinkiin.

Kiitos Heli ja Juho, kun mahdollistitte meille neljälle pienen lomasen :) Ja jaksoitte Pikkupoikien painimista ja kinastelua kerrostaloasunnossanne, joka ei ole tarkoitettu kolmelle aikuiselle ja kolmelle äänekkäälle ja tilaa ottavalle Pikkupojalle.

Mutta mahduimme. Ja luulen, että kaikki nautimme :)