Lauantaina aamupäivällä Opiskelijatyttö loihti ison pitsataikinan ja ryhtyi lämmittämään Pakarituvan vanhaa leivinuunia. Kuuden tunnin ja kolmen pesällisen jälkeen uuni alkoi olla sopivan tulikuuma. Taikina sen sijaan oli ehtinyt paisua yli äyräittensä, mikä nauratti mutta ei onneksi vaikuttanut pitsojen makuun.
Illalla jokainen kokosi ja paistoi oman pitsansa omien mieltymystensä mukaan: tomaattimurskaa, raastettua juustoa, punasipulia, tuoretta ananasta, aurajuustoa, ricottaa, meetvurstia, tomaattia, kinkkua, munakoisoa... Yksi ei tykännyt sipulista, toinen rakasti meetvurstia ja kolmas inhosi aurajuustoa. Onneksi jokainen onnistui loihtimaan mieleisensä täyteyhdistelmän Opiskelijatytön toimiessa avuliaana emäntänä.
Tulikuuman leivinuunin käytössä me kaupunkilaiset todella tarvitsimme ”kokemusopasta” :):) Miten käsittämättömän nopeasti - alle kahdessa minuutissa - iso pitsa paistui kuumassa uunissa kypsäksi ja ihanan herkulliseksi. Jokaisesta pitsasta tuli tekijänsä mielestä ”maailman paras pitsa”.
Herkuttelun lomassa keskityimme välillä viisivuotiaan loppumattomiin juttuihin ja välillä vain rauhoituimme ihastelemaan avoimesta uuninluukusta loimuavaa kauniin punertavaa kajoa. Kiva ja leppoisa isänpäivän aattoilta leivinuunin lempeässä lämmössä.
Isät ja muut nauttivat, ja kaikki pääsivät aikaisin nukkumaan. Molemmat isät myös heräsivät aikaisin - vanhempi tuttuun tapaansa pirteänä heti viiden jälkeen ja nuorempi ei tapansa mukaisesti, vaan ”pikkupakosta” silmät ristissä kuuden pintaan aamuvirkkua konttaajaa vahtimaan :):)
Isänä eläminen on ihanaa ja raskasta. Eikä eronne äitinä elämisestä - uskoisin. Ihmisen elämää.
Leivinuunin lämmin kajo kaunisti koko tuvan.
Kuulostaa kirjaimellisesti kahden puolen lämpöiseltä ja herkulliselta Isänpäivältä! Leivinuuni on ruuanteossa, padat ja leivät, ihan oma lukunsa.
VastaaPoistaTuota "tee se itse" -pitsaa olemme myös harrastaneet lastenlasten kanssa.
Se on hauska ohjelmanumero, oppii itse valitsemaan ja tulee makoisaa sekä mieluista nautittavaa;)
Kiva oli ekaa kertaa elämässään kokeilla itse tehdä ruokaa leivinuunissa. Harvinainen ja hieno kokemus vaikka, vaikka kuten seur päivän postauksesta tulet huomaamaan tuotti pettymyksiäkin - johtuen mummin kokemattomuudesta,,,
PoistaNäyttää ja kuulostaa hyvin kodikkaalta. Pizza on hyvä valinta isolle porukalle.
VastaaPoistaSinulla on 5 lastenlasta, minulla on peräti 7, kun joukkoon on liittynyt 2 bonuslapsenlapseksi kutsuttua.
Meillä vanhimmat kirjoittivat ylioppilaiksi viime keväänä, yksi on yläkoulussa, kolme alakoulussa ja yksi päiväkodissa. Harvoin enää näemme koko porukkaa yhdessä, vain perhejuhlissa.
Meilläkin koko porukka kokoontuu enää harvoin yhteen, vaikka aiemmin koko perheen tapaaminen yhtäaikaa oli ennemmin sääntö kuin poikkeus. Kokemuksesta olemme vähitellen oppineet, että nykyään kokojoukko on usein liikaa pienissä kaupunkitiloissa...
Poista