sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Hämmennyksestä erilaiseen arkeen


Korona iski viimeistään torstaina useimman suomalaisen arkeen. Hämmentyneenä katselin ja kuuntelin hallituksen tiedotustilaisuutta, jossa pääministeri ohjeisti suomalaisia välttämään matkustamista, perumaan suuret yleisötilaisuudet ja lopettamaan useimmat liikunta- ym. muut harrastusryhmät vähintään kahden kuukauden ajaksi. Käsien pesun ja turhien lähikontaktien välttämisen lisäksi.

Tämä siksi, että odotettua nopeammin pandemiaksi levinnyt korona covid-19 -virus etenee myös Suomessa. Pääministerin luettelemia asioita ei suositella siksi, että koronavirus aiheuttaisi tosi vaarallisen taudin, vaan siksi, että yhteisellä toiminnalla pystymme hidastamaan viruksen leviämistä väestössä eikä ihmiset sairastuisi tautiin yhtä aikaa seuraavien viikkojen kuluessa, vaan saisivat tartunnan ”pikkuhiljaa” seuraavien kuukausien kuluessa. Kun/jos tauti etenee ”pikkuhiljaa”, terveysasemat ja sairaalat pystynevät hoitamaan sen ”pienen” joukon, joka sairastuu esim. viruksen aiheuttamaan vaikeaan keuhkokuumeeseen, ja ”turhia” kuolemia pystytään välttämään.

Korona covid-19 -virus on uusi, aiemmin tuntematon virustyyppi, toisin kuin samankaltaisia oireita aiheuttava influenssavirus. Tämän takia koronavirusta vastaan ei esim. ole rokotetta eikä lääkettä, eikä sen leviämistä, tarttuvuutta, taudin oireita, sairastumisen aiheuttamaa suojaa eli immuniteettia vielä täysin tunneta, vaikka tutkijoille ja lääkäreille onkin jo kertynyt paljon hyödyllistä tietoa viruksen luonteesta ja sen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta. Kunnioitus ja jopa hallittu pieni pelko tuntematonta kohtaan on itsesuojelua.

Ensi hämmennyksen ja jopa pienen pelästymisen - Mitä tapahtuu? Mistä on kyse? - jälkeen elämäni on rauhoittunut. Olen rauhoittunut elämään - varotoimia noudattaen - sen kanssa, että kukaan ei voi tarkkaan tietää tai minulle kertoa, miten korona etenee Suomessa ja miten lievästi tai vakavasti minä tai läheiseni sairastumme - vai sairastummeko lainkaan. Rauhoittavaa on se, että todennäköisyys että joku meistä sairastuisi vakavasti, on pieni - ja lastenlapset säästynevät oireilta lähes kokonaan. Joskin Äitimuorin, Ukin ja minun kohdalla se - etenkin ikämme takia - on mahdollista. Ja elämään myös sen asian kanssa, että vain aika näyttää miten korona muuttaa maailman menoa yleensä.

Kun kaikki vähennämme lähikontakteja ihmisten kanssa ja vältämme tarpeettomia sosiaalisia tapaamisia, voimme pienentää omaa riskiämme sairastua korona-tautiin. Laajemmalla tasolla - kun muutamme kaikki tällä tavoin käytöstämme, on mahdollista/todennäköistä että voimme suojella tartunnalle erityisen herkkiä ns. riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä taudilta.

Omassa elämässäni ehkä suurin muutos toistaiseksi on ollut se, että päätin jo pari päivää ennen hallituksen ohjeistusta olla osallistumatta tanssitreeneihin ja tansseihin (täällä). Torstain jälkeen useimmat tanssiseurat ja -koulut sekä tanssin järjestäjät ovatkin lopettaneet toimintansa joko toistaiseksi tai toukokuun loppuun asti. Innokkaana tangotanssijana olen käynyt harjoituksissa tai tansseissa 2-3 kertaa viikossa useita tunteja kerrallaan. Kaipaan jo nyt valtavasti tanssia ja tanssikavereitani - ja tanssin tuomaa iloa :):)

Toinen muutos on ollut se, että tulen tapaamaan neljää koulu- ja päiväkoti-ikäistä lastenlastani tavallista vähemmän. Osin myös lasten vanhempien eli lasteni toivomuksesta - haluavat suojella minua yli 65-vuotiasta ”vanhusta” virukselta :):) Tapaamisten vähentyminen surettaa jo etukäteen. Saa tosin nähdä, miten tämä asia löytää tasapainonsa koronaviikkojen edetessä.

Positiivista on ollut se, että olen puhelimitse ollut yhteydessä kaikkiin viiteen aikuiseen lapseeni useammin ja pidemmän aikaa kerrallaan kuin ennen koronaa. Myös veljeni soitti yllättäen lauantaina ja kyseli kuulumisia - mukava jutella pitkästä aikaa. Siskoon ja Äitimuoriin olen aina ollut tiheässä puhelinyhteydessä.

Keskiviikosta alkaen minulla on ollut pientä ei-korona-kurkkukipua, jonka takia ole elellyt hiljaiseloa. Eilen se tuntui voitetulta - ja pesin kaksioni kolme ikkunaa, jotta kevätaurinko pääsee kunnolla sisälle. Muuten korona-arkeeni kuulunee mm. paljon kävelyä Murun kanssa ja keväästä nauttimista.

Ja narsisseja parvekkeelle - lisää :):)

PS. Roomassa asuva suomalainen Heli on kirjoittanut Näkymiä vihreältä kukkulalta -blogissaan pitkän postauksen koronaviruksen nopeasta ja hämmentävästä etenemisestä ja sen aiheuttamista toimenpiteistä Italiassa tavallisen roomalaisen näkökulmasta - löytyy täällä.

4 kommenttia:

  1. Maailmankirjat ovat sekaisin, eikä maailma tule koskaan entiselleen, mutta Muru näyttää mallia meille kaikille, kuinka suhtautua asioihin ja nauttia juuri kuluvasta hetkestä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, yritetään elää myös näissä poikkeusoloissa tässä hetkessä. Huomisesta ei tiedä kukaan...

      Poista
  2. ihana Muru!
    muistan kuinka -90-luvun lopulla täydentäessäni mikrobiologian opintojani Pentti Huovinen ennusti seuraavan pandemian olevan vain ajan kysymys, se tulisi viimeistään 20 vuoden sisällä. nyt on kulunut 20 vuotta ja olemme tilanteessa, mistä kukaan ei vielä voi sanoa, mihin se johtaa ja kuinka paljon se vaatii kuolonuhreja. näkemykseni mukaan ei kuitenkaan miljoonia...siitä saamme kiittää eri maiden ripeitä toimia tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin Ilona, samoilla seuduilla ihmetellään elämän menoa, nautitaan luonnosta ja pidetään tiiviisti yhteyttä omaisiimme. Tsemppiä sinnekin.

      Poista