maanantai 27. helmikuuta 2017

Yllätys tanssissa

Sunnuntaina tanssitekniikkaa Puotilan työväentalolla Kimmo Luukkosen opissa. Kimmo vertasi tanssiparia vierekkäisten yksiöiden asukkaisiin, jotka koputtelevat toisilleen, mutta pysyvät tiukasti omien seiniensä sisäpuolella. Vakiotansseissakin molemmat pitävät selkeästi oman puolensa ja tilansa, mitä ns. keskivartalon kannatus helpottaa.

Apuope Ida korosti lapatuen merkitystä. Lapaluita ei puristeta lähelle toisiaan, vaan oikeassa kannatuksessa ne asettuvat mahdollisimman kauas toisistaan (mistä muodostunee selän lievä kaareus, jota eräät opet korostavat).

Kimmo muistutti - jälleen kerran - naisen pitkien taka-askelien tärkeydestä. Lyhyillä askelillaan nainen pakottaa herkästi miehenkin sipsuttelevaan askeltamiseen. Pidentäessään askeliaan nainen voi halutessaan jopa houkutella miestä rohkeampaan askeltamiseen. Ida huomautti, että useilla naisilla taaksepäin astuttaessa ensimmäinen askel suuntautuu vielä oikeaoppisesti suoraan menosuuntaan, mutta toinen askel alkaa jo harittaa sivusuuntaan. Astuessaan toisenkin taka-askeleen suoraan nainen antaa tilaa miehelle, jotta tämä pystyy astumaan oman askeleensa pitkänä ja suoraan eteenpäin.

Kimmo korosti - jälleen kerran - määrätietoista vientiä ja seuraamista. Astuessaan eteenpäin mies "jyrää", ja miehen astuessa taaksepäin nainen puolestaan astuu kanta-askelilla tomerasti suoraan eteenpäin väistämättä miestä, ja kuten Ida kuvasi "painaa miehen läpi".

Uutta ja vaikeaa oli yläkropan muuvit, joihin Kimmo kehotti. Myös vakiotansseissa naisen tulisi olla aktiivinen ja omatoiminen liikkuja, vaikka mies on nimellinen viejä. Hidastuksissa nainen voi oma-aloitteisesti jatkaa yhteistä liikettä yläkropallaan esim. pysähdys- ja käännöskohdissa, vaikka miehen liike onkin jo pysähtynyt.

Ja se Yllätys. Harjoiteltuani tovin tanssitreeneistä tutun kohteliaan miehen kanssa - nimettömän, kuten muutkin treeneistä tutut viejät - tuli parin vaihdon aika. Erotessamme ja kiittäessä toisiamme mies tokaisi: "Sulla on muuten kiva plogi." Minä äimänä: "Mitäh!" Ja hämmästyksestä toivuttuani: "Miten sen olet löytänyt?" Mutta silloin piti jo rientää uuden parin vietäväksi, ja kuulin mennessäni: "Kerron myöhemmin..."

Vaikka kirjaankin näitä tanssipostauksia pääosin muistiin itseäni varten, ja osin seuratakseni omaa kehitystäni, on tosi kiva kuulla, että joku muukin lukee kirjoituksiani. Eli terveisiä ahkeralle Tanssikaverilleni ja aurinkoista maaliskuuta!

4 kommenttia:

  1. Kiva kirjoitus (muistiinpano) taas kerran. Ja uskon, että Yllätys kutkuttaa sinua vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli mukava yllätys ja hämmennys - mutta kiva sellainen.

      Poista
  2. Näin viiveellä, kiitos terveisistä ja elämänmakuisesta blogistasi. Hauska tuo varhainen havaintosi haikarasta - silloin vielä kevään ensi merkkeinä. Terveiset Lapista - lumen ja valon maasta. Erkki

    VastaaPoista