Riikan vanhakaupunki on sopivan sokkeloinen ja vilisee samalta näyttäviä kadun nimiä, joten eksyminen on helppoa - ja kivaa. Joskin aviopari, jonka molemmat osapuolet ovat tavallista itsepäisempiä, onnistuu katuja pari päivää tarpoessaan kehittämään monta sanaharkkaa. Varsinkin kun Mummi haluaa seurata paperikarttaa ja Ukki modernisti ipadin reittiohjeita. Onneksi sovittelua on ehditty opetella vuosikymmeniä.
Kapeita mukulakivin päällystettyjä kujia ja punatiilisiä jykeviä kirkkoja riittää. Ja massiivisia, herkullisen kuluneita puuportteja. Pieniä ja isoja aukioita on tiheästi - suurin osa tosin turistikuppiloiden ja rihkamakojujen valtaamia.
Kauneimmillaan kujat ovat aikaisin aamulla, kun keskusta on vielä eloton, ja kuluneet katukivet ja punertavat tiiliseinät saavat häiritsemättä kertoa mennyttä tarinaansa. Ja keväiset auringonsäteet pääsevät rauhassa leikkimään kaupungin kivityksillä ja rähjäisillä puupinnoilla. Ja rakastamani lilanväriset lehto-orvokit availevat kukkiaan.
Riikassa aurinko paistoi koko synttärimatkan ajan - rankkasade alkoi lentokentällä. Koti-Suomessa keskiviikkoiltana yllätti keväinen lämpö ja illan äänekäs lintukonsertti. Ihanaa täälläkin!
Upea matka teillä, ja kokemuksia pullollaan.
VastaaPoistaItse olen ollut Riikassa muutama vuosi sitten jouluna. Oli tosi kylmää ja koleeta, mutta sen lyhyen ajan kun kierrettiin vanhan kaupungin joulumarkkinoita ja ihan vähän ympäristöä, näin kuinka kaunis se on ja arvaan että tuhannen verran ihanampi näin keväällä - ja varsinkin sitten kesällä.
Kurkkailin myös sinun kuviasti Espanjan reissusta. Me olimme vain kaksi yötä, sinä yli kolme VIIKKOA! Ja espanjanasujan kanssa! Mutta teretuloa takaisin!
Poista