Junalla Jurmalaan

Matalaa hiekkarantaa loputtomiin eli yli 30 kilometriä. Monentyylisiä ja -kokoisia huviloita rintarinnan eli kymmenen kylän verran - osa kunnostettuja, osa rapistuneita. Yllättävän "paljon" - eli emme olleet ainoita - kävelijöitä aurinkoisella, mutta tuulisella rannalla. Rantabulevardilla lastenvaunuja, kissoja ja jokunen turisti. Suljettuja, talviteloilla uinuvia jättihotelleja, tyhjiä ravintoloita. Mäntymetsää ja valkovuokkoja. Se on huhtikuinen Jurmala - kapea ja kiehtova kannas Itämeren ja Lielupe-joen välissä Riikasta länteen.

Tiistaiaamuna ajoimme junalla Riikan asemalta paikallisjunalla Dubultiin, yhteen Jurmalan keskuksista. Juna Riikassa on halpaa, runsaan puolen tunnin matka maksoi 1,4 euroa. Perillä nautimme pitkästa pitkästä hiekkarannasta, meren tuoksusta ja sisilialaisesta roseviinistä. Ja mitä oudoimmista huviloista, joissa joka toisessa tuntui olevan torni.

Hotelliin palatessamme huoneeseen oli ilmaantunut huurteinen kuohuviinipullo "with complements". Henkilökunta oli ilmeisesti passista äkännyt, että Ukilla on syntymäpäivä! Synttäri-iltaa vietetään hotellihuoneessa katsellen telkusta Mestareidenliigaa, syöden Riikan Rimistä ostettua herkullista siemenleipää ja mussuttaen Keskustorin jättihalleista hankittua latvialaista metvurstia. Ja Vantaan lentokentältä kannettua Fazerin sinistä!