sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Kirjalöytöjä


Lauantaina ennen myrskyä piipahdin Korkeavuorenkadun antikvariaatissa (täällä). Löysin pari oivaa joululahjakirjaa itselle ja läheisille, mutta ne paljastan vain Joulupukille.

Omaan kirjahyllyyn jäävä, todellinen löytö oli Kirsi Kunnaksen Puupuu ja Käpypoika (WSOY 1972), joka maksoi kahdeksan euroa. Vuonna 1956 ilmestynyt Kunnas-suosikki Tiitiäisen satupuu ei minuun koskaan iskenyt täysillä, vaikka kirjaa lapsilleni luinkin. Sen sijaan Puupää ja Käpypoika sulattaa minut. Metsästä, eläimistä ja puutiaisista kertovat fantasiarunot lumoavat. Viehätyn myös tavasta, millä 38-sivuisen kirjan erilliset runot nivoutuvat toisiinsa - seuraava runo alkaa siitä mihin edellinen päättyy. Lisäksi kirja on kauniisti taitettu ja mukavasti nidottu, ja paksuja sivuja on mukava käännellä. Värikkäät kuvat on piirtänyt kirjailijan 13-vuotias poika Martti Syrjä, joka nykyään tunnetaan muusikko Eppu Normaalina. Parempaa pikkulasten kirjaa saa hakea!

Lisäksi löysin kymmenellä eurolla Tauno Karilaksen 1960-luvulla lyhentäen suomentaman Robinson Crusoe -kirjan (Valistus 1965). Lahja-asuisen (kuten takakannessa mainitaan) ja 259-sivuisen kirjan harvat kuvat on piirtänyt taidemaalari ja graafikko Yrjö Könni. 

Englantilainen Daniel Defoe (1660-1731) kirjoitti Robinsonin jo 1719, ja Wikipedian mukaan kirjasta tuli maailman ensimmäinen bestseller. Suomeksi kirja ilmestyi 1847 Otto Tandefeltin kääntämänä nimellä Robinpoika Kruusen ihmeelliset elämänwaiheet. Tandefelt on Kansalliskirjaston mukaan kirjoittanut ja kääntänyt kymmenkunta muutakin kirjaa ja opasta, mm. vuosi aiemmin ilmestyneen Täydellinen tieto kuinka saadaan enemmän ja parempaa woita kuin tavallisesti - Suomen emännille hyödyksi.

Robinpoika jää Mummin hyllyyn odottamaan pikkupoikien kouluikää, jolloin Mummi aikoo lukea kirjaa pojille ääneen. Minusta myös lukutaitoisille lapsille - ja miksei aikuisillekin - on kiva lukea ääneen. Erilaista kuin hiljaa yksinään lukiessa - niin lukijalle kuin kuulijalle.

2 kommenttia:

  1. Oi mikä löytö tuo Puupuu ja käpypoika, puuttuu vielä omasta kokoelmastani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskun kun on sikaa, on ihana kaivella antikvariaatin perähyllyjä ja antaa kirjojen palauttaa muistoja. Ja ehkä tehdä löytöjä...

      Poista