Olin käytännöllinen äiti. Lastenvaatteissa tärkeitä asioita olivat: materiaalit (puuvilla, villa), helppo pukea päälle, mukavia ja taipuisia lapsen päällä ja konepestävyys. Kasvuvara ja kestävyys olivat myös tärkeitä, minkä lapset hyvin muistavat.
Viisilapsisessa perheessä vaatteita kierrätettiin ahkerasti. Lontoon tyttö jätti kerran ala-asteella tarkoituksella hintalapun näkyviin puseron selkään, jotta kaverit huomaisivat että hänellä on UUSI pusero, ei Esikoisen tai serkun vanha.
Vanhoja valokuvia selatessa huomasin, että äidinäitinikin on ollut yhtä käytännöllinen. Kuvassa Äitimuorilla ja isoveljellä on haalarit, jotka vartavasten kuulemma teetettiin kestävästä kankaasta pihaleikkejä varten. Äitimuorin mukaan ensimmäisiä lasten ulkohaalareita 1930-luvulla Helsingissä, tavallisesti lapsilla oli erillinen takki ja housut.
Ajatella tämä 30-luvulla, ja monessa maassa ei ole vieläkään päästy tähän haalarivaiheeseen! Olen kuullut, että monet Keski-Euroopassa asuvat suomalasiäidit ostavat lapsilleen vaatteet Suomesta, koska meillä tehdään käytännöllisiä lastenvaatteita.
VastaaPoistaÄidinäitini oli käytännön nainen, joka toimi aina oman päänsä mukaan sekä hyvässä että pahassa. Puski mm. tiensä Itä-Suomesta Helsinkiin yliopistoon, mikä oli aika saavutus naiselle 1910-luvulla.
Poista