tiistai 10. syyskuuta 2013

Karkun mummi 10.9

Isäni äiti Martta Johanna eli Karkun mummi syntyi 10. syyskuuta 1894 eli 119 vuotta sitten Lammilla Kanta-Hämeessä (Paimiossa?). Martta oli Iita (Ida) Johannan ja Kustaa Emilin ensimmäinen lapsi. Myöhemmin perhe muutti Karkun Palvialaan, jossa Kustaa Emil piti sekatavarakauppaa. Martalla oli 13-vuotiaana kuollut Vieno-sisko (1902-15) ja kaksi veljeä: 21-vuotiaana ylioppilaana kuollut Eino (1897-1918) ja Vilho, joka eli poikamiehenä pitkän elämän Lammilla.

Vanhemmat kuolivat kulkutautiin (?) yhdeksän päivän välein vuodenvaihteessa 1923-24, jolloin Martta asui vielä kotona ja oli 29-vuotias ns. vanhapiika (yli 24v). Hän hoiti työkseen kaupan yhteydessä toimivaa postia, mutta Kustaa Emilin kuollessa kauppa jäi ilman vakinaista hoitajaa. Isäni muistiinpanojen mukaan molemmat vanhemmat haudattiin 12.1.1924, jolloin Martta oli keuhkokuumeessa.

Vuoden päästä (1.1.1925) Martta avioitui itseään kolme vuotta nuoremman Arnold (Aarno) Johanneksen kanssa. Isäni mukaan Aarno tutustui Marttaan vasta tämän vanhempien kuoleman jälkeen. Aarno oli kiertävä kulkukauppias, joka naimisiin mentyään jatkoi menestyksellisesti kuolleen appensa kaupan hoitamista toimien myöhemmin vuosia myös pankinjohtajana Karkun Säästöpankissa.

Isäni Esko syntyi maaliskuussa 1928 ja Essi-sisko elokuussa 1931. Martta eli loppu elämänsä Karkussa, jossa hän helmikuussa 1975 kuoli 80-vuotiaana. Naimisiin mentyään hän jatkoi vielä vuosia postinhoitajana, minkä lisäksi hän auttoi miestään kaupassa sekä hoiti kodin ja lapset.

Minä olin Karkun mummin kuollessa 22-vuotias opiskelija. Muistan mummin lähinnä lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta, jolloin Siskon kanssa kävimme kesäisin ja joskus talvilomilla Karkussa. Muistan mummin sivussapysyvänä, hiljaisena tarkkailijana, joka tuntui arastelevan äitini kaupunkilaisuutta. Mummi oli lämmin ja herkkä ihminen, joka huolehti ja huolestui herkästi. Hän oli kiinnostunut yhteiskunnan asioista ja paikkakunnan tapahtumista - lehdet luettiin antaumuksella ja radiota kuunneltiin ahkerasti ja keskittyneesti.

Karkun mummi täytti 50 vuotta syksyllä 1944, jolloin paikallislehdessä häntä onniteltiin seuraavasti:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti