Sukulaisvauvan tilkkupeitto tuli valmiiksi. Ja ennen vauvan syntymää, laskettu päivä oli eilen. Tilkkuja oli tosi kiva ja helppo (ainaoikeeta) neuloa, mutta päätteleminen oli tuskaa. Tuli aika sekovärinen - käytin jämälankoja, mutta uskon että nykynuoriso tykkää.
PS. Keskimmäinen tilkku olisi pitänyt kääntää vielä kerran. Nyt keltaiset sivut koskettaa toisiaan ylätilkun kanssa. Virhe!! Ilonan kommentin jälkeen käänsin ylimmän tilkun ja tuli parempi, ks.alla.
Epämääräinen ohje löytyy yhdestä elokuun postauksesta täällä. Vinkinhän sain Parasystävältä, jonka peitto valmistui jo alkukuusta. Täytyy myöntää, että Parasystävän jälki on tasasempaa. Eikä edes värit kosketa missään toisiaan. Hyvä Siima!
Hieno, etnisen näköinen. Tuli ikävä käsitöitä. Sormeni ovat ajoittain kipeät nivelrikosta, mutta eiköhän tässä taas ... ja aina voi ihailla toisten töitä niin blogeissa kuin käsityölehdissäkin.
VastaaPoistaKiitos Marjatta, taidanpa panna lähipäivinä kuvan myös peitosta, jonka neuloin yksivuotiaalle Oivalle, vieläkin etnisempi! Minullakin kipeytyy lihakset herkäst, joten pitää vähä hillitä.
PoistaJuniori selasi eilen blogiani ja kysyi mikä näistä on lempiblogisi. Mietin hetken ja totesin: "Tykkään Marjatan kirjaelämyksistä." Juniori klikkasi: "Aika pitkiä, jaksat sä lukea näitä?" "Joo."
peitto on aivan ihana ja takusti tykätty:))
VastaaPoistaps jos oma silmäsi sairastaa tuota kahta vierekkäistä keltaista sivua, niin sehän on melko nopea korjata, käännä reunimmaista tilkkua, on vain kolmen sivua purettava ja uudelleen ommeltava, ei paha homma.
Totta, kiitos kokeneemman vinkistä. Teenpä niin!
Poista