Tilkkupeitot ja niiden kutominen kulkee näemmä suvussa. Oma isoäitini, jota pikkumummiksi kutsuttiin, oli ahkera käsityöihminen. Muiden ompelusten rinnalla hän neuloi vuosikymmenien ajan jämä- ja jätelangoista 10x10 cm:n neliöitä, joita kokosi erikokoisiksi päiväpeitoiksi, tuolinsuojiksi, tyynyiksi jne. Lankoina hän käytti sananmukaisesti jätelankoja - hän jopa keräsi kaikki löytämänsä langanpätkät kadulta, pesi ja käytti uudelleen. Langan värillä ei ollut väliä, koska neliöt neulottiin räsymattoperiaatteella.
Esikoisen toivomuksesta kokosin pikkumummin neliöistä päiväpeitot (80x130) pikkupoikien sänkyihin. Eli pojilla on isoisoisoäitinsä ompelemat peitot! Aika huimaa!
Neliöpeiton ohje löytyy mm. täältä. Upeita tilkkupeittoja on kuvattu myös Vaaka ry:n sivuilla (täällä).
Isoisomummin tilkkupeitto pääsi myös Lontoon tytön lopputyöhön.
 Memories-sohva 2012 |
waude miten upeat peitot. on hienoa kun tilkkuja on säästetty kaikki nämä vuodet, pikkupojilla on todellinen aarre näissä peitoissa!
VastaaPoistaAarre minustakin. Tilkkuja on siis satoj, myös muilla sukulaisilla. Ne on aina olleet käytössä erilaisina peittoina ym, joita on tarpeen mukaan taas raksittu auki ja koottu eri kokoisiksi. On tehty monikertaisista langoista tosi paksuiksi, joten ovat upeasti kestäneet aikaa, ovat aina olleet asuinhuoneissa joten säästyneet myös koiperhosilta.
PoistaHieno. Aivan upea!
VastaaPoistaJa kiva kun käsitöitä taas arvostetaan, joten kelpaa nuorisollekin.
Poista