Osaanko kävellä?

Lonkan alkava nivelrikko alkoi oireilla ensi kertaa ja yllättäen kesäkuussa. Onneksi kipu on kolmen kuukauden jälkeen hellittänyt ja sekä kävely että tanssi alkavat pikkuhiljaa taas sujua. Kokemuksesta viisastuneena olen kuitenkin aloittanut tositosi varovasti, eivätkä lenkit eikä treenit ole vielä entisen pituisia eivätkä yhtä rasittavia.

Uskon, että niveloireiden ilmaantumiseen vaikutti mm. korona, jonka takia jokaviikkoiset (2-4 kertaa viikossa) tanssitreenit loppuivat, tanssiminen (tärkein liikkumiseni) väheni merkittävästi ja istuminen lisääntyi. Minusta kuoriutui oikea Sohvaperuna - todellinen Perunakuningatar. (Ei Tanssikuningatar, jota olen aina salaa toivonut olevani :) 

Tanssitauon aikana yritin kyllä kävellä, mutta kokonaisliikunta jäi auttamatta paljon, paljon aiempaa vähäisemmäksi. Kävelin, mutta en tarpeeksi. Uskoakseni toinen merkittävä syy nivelvaivojen alkamiseen oli se, että kun tanssitreenit viimein loppukeväästä pitkän tauon jälkeen alkoivat, aloin heti treenata liian intensiivisesti enkä huomannut rasittuvani, koska jaksoin eikä kipuja ei ollut.

Lonkkakipuni rauhoittamiseen sain apua kokeneelta fysioterapeutilta. Hän antoi minulle mm. yksinkertaiset kotijumppaohjeet, joita olen säntillisesti noudattanut (lähes) päivittäin. Fyssari kiinnitti huomiota myös kävelyyni, jossa hän totesi useita virheitä ja antoi korjausvinkkejä. 

Tärkeimmät asiat hyvässä kävelyssä on lantion levyinen asento ja riittävän lyhyt askel, joka askeltaessa rullaa kevyesti kantapäältä varpaille. Lantion levyinen asento tarkoittaa sitä, että jalat (reidet, sääret ja jalkaterät) pysyvät koko ajan lantion/lonkkien jatkeena eli polvet tai jalkaterät eivät missään vaiheessa ole kiinni toisissaan, vaan pysyvät 5-10 cm etäisyydellä toisistaan. Ja kumpikin jalka astuu askeleen suoraan eteenpäin omaa linjaansa kulkien. 

Toinen tärkeä asia on, että askel säilyy riittävän lyhyenä, myös kävelynopeuden kasvaessa. Eli vältetään harppomista. Ja kolmantena tulee muistaa ns. rullaava askel, jolloin kantapää nousee selvästi maasta joka askeleella ja kehon paino on vuorotellen kummankin jalan päällä.

Oikeaoppista kävelyä auttaa hyvä keskivartalotuki, jota fyssarin antamilla kotiharjotteilla olen pyrkinyt parantamaan. Lisäksi askel ikäänkuin lähtee lonkasta, jolloin askeleen puoleinen lonkka työntyy eteenpäin, ja lonkka liikkuu jalan mukana. Vastaavasti ylävartalo kiertyy (automaattisesti) kevyeen vastakiertoon. 

Kävelyni on ollut aika jäykkää. Ja se vielä korostuu nyt, kun yritän keskittyä etenkin siihen, että jalkaterät ja polvet eivät hakeudu yhteen (kuten olen mm. tanssissa tottunut) ja että lonkka tulee varmasti mukaan askellukseen (toisin kuin aiemmin).

Tavoitteenani on Rento ja Kevyt askel. Ja lonkkia rasittamaton ja nautittava kävely. Ja kympin kävelylenkki joulun tienoossa tai viimeistään keväällä :)