Intiimi hämmensi

Viime viikolla kävin katsomassa muodista sekä vaatteista ja niiden suunnittelusta kertovaa, kehuttua näyttelyä Designmuseossa Punavuoren ja Kaartinkaupungin rajalla.

Lähestyn Johanneksen kirkon vieressä olevaa Designmuseota. Tutun museon ulkoseinään on ripustettu kolme isoa punaista kangasta, joissa mainostetaan Intiimin kosketus -nimistä näyttelyä. Pysähdyn ihmettelemään. Voimakas punainen väri ja sana intiimi saa minut miettimään muita asioita kuin muotia, ja ajattelen jopa tulleeni väärään näyttelyyn :) Onkohan muoti/vaate-näyttely jo loppunut? Vai onko Intiimi-näyttely museon päänäyttely ja muoti/vaate-näyttely sivunäyttely? Kehtaako eläkemummi edes mennä katsomaan jotain intiimijutuista kertovaa näyttelyä? Näin hulluja asioita käy mielessäni, kun seison hämmentyneenä museon ulkopuolella :):)

Rohkeana mummina avasin kuitenkin Designmuseon oven ja kiipesin tutut portaat ylös eteisaulaan tutustumaan tuohon Intiimin kosketus -näyttelyyn :):) Kyseessä oli kuin olikin odottamani muoti/vaate-näyttely, ei sen kummempaa. 

Nimi Intiimin kosketus viittaa siihen, että näyttelyn tarkoitus on tutkia ja esitellä vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta. Olisin voinut tutustua etukäteen näyttelyn esitteeseen, jossa selventävästi sanotaan:

Näyttely osoittaa, kuinka syvällisesti muoti ja vaate kietoutuvat ihmisyyden määrittelyyn 2020-luvulla. Samalla se päivittää käsityksiämme vaate- ja asustesuunnittelusta. Esillä on 40 Suomeen kytkeytyvän asustesuunnittelijan, taiteilijan tai brändin tuotteita tai teoksia.

Museon toinen kerros oli omistettu 2020-luvun vaatteille. Keskikäytävää halkoi pitkä koroke, jolle oli aseteltu yli pari kymmentä toinen toistaan erikoisempaa vaateluomusta. Paljon mustaa, paljon painavaa, paljon peittävää, mutta myös kevyttä ja lentoon lähtevää. Ja neljässä sivuhuoneessa meno jatkui...

Näyttely herätti ajattelemaan oman pukeutumiseni viestiä ja sitä, että muoti ylipäätään on vahva viestinnän väline - kommunikaatiota. Tervetulleita olivat sukupuolettomat vaatteet ja niiden suunnittelijat - ennen puhuttiin unisex-muodista. Ihmetellen tutustuin myös digitaaliseen muotiin, joka ymmärtääkseni tarkoittaa vaatteita, jotka digitaalisesti ”puetaan” oman nettikuvan päälle esim. insragram-kuvissa ja team-palavereissa. Ei minua varten :):) 

Mielenkiintoista ja jännittävää, mutta jostain syystä en pystynyt keskittymään vaatteiden katselemiseen ja tutkimiseen. Liian runsasta, liian outoa. Liikaa ihmisia. Esittely- ja selitystekstit vaatteiden vieressä oli pienellä tekstillä, jota monta ihmistä yritti lukea yhtä aikaa. Harmitti, vaikka toisaalta oli hienoa, että näyttely on herättänyt mielenkiintoa ja löytänyt yleisönsä. 

Intiimin kosketus jätti ristiriitaisen mielen - ehkä se oli tavoitekin :) Näyttely ei innostunut niin paljon kuin etukäteen oletin. Ehkä alun hämmennys intiimin merkityksestä esti minua rauhoittumasta vaateluomusten katseluun.