torstai 21. lokakuuta 2021

Taidetta ja tarinoita

Adriaen de Vriesin (n.1556-1626) patsaan takana 
Jacob Jordaens (1593-1678): Lyydian kuningas Kandaules näyttää puolisoaan Gygekselle.

Muotokuvia ja asetelmia 1400-luvulta 2000-luvulle. Pääosin maalauksia, mutta joukossa myös patsaita ja valokuvia. Yhteensä 50 merkittävää teosta - mm. Rubens, Manet ja Cranach - Ruotsin Nationalmuseumin yli 700 000 teosta käsittävistä kokoelmista, joiden pohjan muodostavat mm. sotasaaliina ja lahjoituksina saadut Ruotsin kuninkaalliset taidekokoelmat. 

Royal salute eli Kuninkaallinen tervehdys -näyttely ilahduttaa suomalaisia tammikuuhun asti Turun taidemuseon ensimmäisessä kerroksessa. Paljon kiinnostavaa ja kiehtovaa. Ei kuitenkaan ähkyksi asti, joten jaksoin tutkia yksityiskohtia ja jäädä miettimään ei-taiteellisia, ”turhia” kysymyksiä: Miksi Carl Gustavilla ei ole vihkisormusta? Minkä ikäinen aikuiseksi puettu, lapsen kasvoinen prinsessa Kristiina mahtaa olla? Miksi kuningas Kandaules näyttää alastonta puolisoaan toiselle miehelle? Miten Lucretia tuntuu niin tutulta?

Kuninkaan sormuksesta en tiedä, mutta nuori Kristiina (1626-89) on ikuistettu saksalaisen Elbfasin maalaukseen ilmeisesti 12-vuotiaana vuonna 1638 taidemaalarin työskennellessä pitkään Kristiinan äidin saksalaissyntyisen kuningatar Maria Eleonoran (1599-1655) hovimaalarina Tukholmassa.

Lucas Cranachin Lucretian tuttuus johtuu siitä, että kaksi vuotta sitten ihailin Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseossa Renesanssin kaunottaret -nimisessä näyttelyssä Cranachin herkkiä maalauksia, mm. juuri yhtä Lucretiaa esittävää teosta (täällä). Ja tykkäsin.

Lucretia oli muuten roomalaisen mytologian sankaritar, joka tappoi itsensä iskemällä tikarin sydämeensä sen jälkeen, kun hänen aviomiehensä ystävä oli raiskannut hänet. Lucretian kohtalo on ollut suosittu aihe kuvataiteissa etenkin 1500-luvulla. Esimerkiksi Granachin työhuoneella Lucretia on ikuistettu noin 40 eri maalaukseen.

Jacob Jordaensin alastonta naista esittävä maalaus puolestaan pohjautuu tarinaan kuningas Kandauleksesta, kuningatar Nyssiasta ja kuninkaan luottopalvelijasta Gygeksestä, jotka elivät noin 700 eaa Lyydian valtakunnassa Vähä-Aasiassa. Vakuuttaakseen Gygeksen siitä, että kuningatar oli maailman kaunein nainen, Kandaules pakotti palvelijansa hiipimään kuningattaren makuuhuoneeseen ja seuraamaan tämän riisuutumista. Seistessään jo alasti kuningatar Nyssia huomasi palvelijan ja häpesi syvästi paljastumistaan. Seuraavana päivänä Nyssia kutsui Gygeksen luokseen ja määräsi tämän joko tekemään itsemurhan tai tappamaan Kandauleksen ja avioitumaan kuningattaren kanssaan. Vastahakoisesti Gyges valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, nai leskeksi jääneen Nyssian ja nousi Lyydian seuraavaksi kuninkaaksi.

Kruununprinsessa Victorian (viralliset) tarinat me kaikki taidamme tuntea. Muotikuvaaja Mikael Janssonin ”epävirallinen” valokuva 25-vuotiaasta prinsessasta tukee virallista tarinaa - tarinaa kuningatar-vastuuseen kasvavasta, nykyaikaisesta ja tyylikkäästä naisesta.

Hienoja maalauksia, joiden takaa paljastui ihmeellisiä tarinoita. Näyttelyssä nautin kiehtovista taideteoksista ja kotona jännittävistä tarinoista...

Lucas Cranach vanhempi (1472-1553): Lucretia, 1528.

Jacob Heinrich Elbfas (1600-64): Kuningatar Kristiina lapsena, 1630-luku

Alexander Roslin (1718-93): Moldavialaisprinsessa Zoie Ghika, 1777.

Mikael Jansson (s.1958): Victoria, Ruotsin kruununprinsessa, 2002

2 kommenttia:

  1. Ihastuttavia teoksia, kiitos pikavisiitista Turun näyttelyssä!
    Sinebrychoffin taannoinen näyttely oli kerrassaan mainio ja antoisa, elämys ja kokemus.
    Cranach vanhemmasta kertova "Renessanssin kaunottaret" on kiintoisa lisä taiteilijan elämään ja tuotantoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkäsin molemmista. Ja myös jännistä tarinoista teosten takana :)

      Poista