Tähtitorninvuoren juurella Tähtitorninkadulla Ullanpuistikkoa vastapäätä, Helsingin yliopiston entisen Observatorio- eli Tähtitutkimo-rakennuksen alapuolella on ainakin yli sata vuotta ollut pieni kalliolammikko. Kesäisin matala vesiallas solisee ja lainehtii pienen suihkulähteen ympärillä, mutta talvisin se pidetään nykyään tyhjänä.
Kesät talvet lammikon keskellä on vuodesta 2008 ”seissyt” kivinen torso - ihmishahmo vailla päätä ja raajoja. Eläväpintaisen, kauniin naistorson on tehnyt kuvanveistäjä Marjo Lahtinen-Tapper (s.1946) - toisen kuvanveistäjän Kain Tapperin (1930-2004) vaimo. Lahtinen veisti ensimmäisen torson jo 1969, mistä lähtien nais- ja miestorsot ovat olleet keskeinen osa hänen tuotantoaan. Tähtitorninvuoren puiston Torso on työstetty kotimaisesta, harvinaisesta punaisesta graniitista, joka on sävyltään herkän vaaleanpunainen.
Vuodesta 1925 samalla paikalla oli vuosia taidekauppias Gösta Stenmanin (1888-1947) kaupungille lahjoittama, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Kahlaava nainen/Kahlaaja-niminen patsas. Patsas vaurioitui 1990-luvun alussa, minkä takia se siirrettiin Helsingin taidemuseon varastoon, mistä se kunnostamisen jälkeen löysi uuden lämpimän paikan Rikhardinkadun kirjaston keskiaulasta.
Tykkään Lahtisen modernista, eleettömästä Torsosta enemmän kuin Aaltosen realistisesta Kahlaajasta. Mutta siitä huolimatta lähikuukausina pitänee vierailla Rikhardinkadun kirjastossa ja tutustua myös Aaltosen kaunottareen.
Wäinö Aaltosen Kahlaaja (1923). Kuva: Uggla Rune, Helsingin kaupunginmuseo.
Kiitos patsastiedoista ja -kuvista.
VastaaPoistaNyt tiedämme tämänkin molemmat :):)
PoistaKiitos tiedosta. Olenkin ihmetellyt ne kerrat kun olen kulkenut tuolla, että mikä torso,, mutta unohtanut sitten tutkia googlea.
VastaaPoistaMukavia loppuvuoden päiviä.
Ole hyvä, Orvokki. Kun keskustassa asuessani kävelen keskustan katuja muutenkin kuin työ- tai kauppa-asioissa, niin tykkään pysähdellä ja katsella. Ja kotona sitten selvittää, mitä oikein tuli nähdyksi :):)
Poista