maanantai 1. kesäkuuta 2020

Ötököitä ja elukoita


Itä-Helsingin kodin puutarhassa näkyi useita leppäkerttuja ja tervetulleita lihavia kastematoja. Ja tietty (inho)etanoita, mutta ei yhtäkään perhosta.

Yksi yleisimmistä leppäkertuista on - kuvassakin näkyvä - seitsenpistepirkko, jolla nimensä mukaisesti on seitsemän mustaa pilkkua. Leppäkerttu eli -pirkko -sanan alkuosa ”leppä” viittaa verenpunaiseen väriin, sillä leppä on itämerensuomalaisissa kielissä alkujaan tarkoittanut verta. Olen minäkin - lepän etymologiaa tuntematta - kevään kuluessa ihaillut mökin naapuritontilla leppien punertuneita kantoja, jotka ovat haavoitettuina värjäytyneet vahvan oranssinpunaiseksi.

Itä-Helsingin pihalla on vuosia saanut alkukesästä - niin tänäkin vuonna - kuunnella satakieliä, joiden luritus kantautuu läheisestä metsäpuistosta. Eräänä aamuna yksi linnuista vieraili pensasaidassamme ja sain kunnian nauttia sen irroittelusta aivan lähietäisyydellä. Hetkeä aiemmin pihan poikki oli löntystellyt hyvinvoiva ja tuuheahäntäinen kettu, ja aamun Muru-kävelyllä näin kesän ensimmäisen joutsenpoikueen.

Joten kyllä kaupungissakin eläimiä riittää. Kun mökille palatessa näin vielä useita valkokeltaisia perhosia, jotka netistä tunnistin urospuolisiksi auroraperhoseksi, niin loppuviikon eläinkiintiö täyttyi.

2 kommenttia:

  1. Kyllä nuo pienet, värikkäät surisijat ja pörisijät ovat - miinus ampiaiset, joiden kanssa olen riidoissa, vaikka tehtäviään pölyttäjinä tarmokkaasti suorittavatkin - sekä tärkeitä elämällemme tällä Telluksella noin yleensä että viehkoja tarkkailtavia!

    Varhain aamusella mussutteli hankipoikarusakko aivan ikkunan edessä tyyväisenä ruohontupsua, ja sekä rastaita että kottaraisia on runsaasti, mutta perhoset ovat tosiaan olleet harvinaista herkkua bongailtavaksi.
    Luontoäiti tarjoilee juuri nyt parastaan ja kauneintaan, nauttikaamme siitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin inhoan ja pelkään ampiaisia, mutta niitäkin olen oppinut sietämään, kun olen huomannut miten paljon ne ovat vähentyneet. Jokaisen mökin lasikkoon eksyneen surisijan nosta varovasti juomalasin ja postikortin avulla aina takaisin luontoon, Toimiva, helppo ja turvallinen metodi muuten...

      Poista