maanantai 12. lokakuuta 2015

Porto ja portviini


Porto on valokuvauksellinen, värikäs, mäkinen ja ränsistynyt, mutta kaunis joen halkoma kaupunki. Yhden mummon yhden päivän kokemus lyhykäisyydessään. 

Lauantaiksi oli ennustettu sadetta, joten lähdimme liikkeelle goretexit päällä (paitsi tyylikäs Lontoontyttö) ja sateenvarjo repussa - tai siis niin luulin, mutta tarpeen tullessa huomasin varjon unohtuneen majapaikan sängylle. Onneksi ennustukset olivat väärässä ja päivän aikana tihutti vain pari kertaa ja silloinkin lyhyesti. Mutta pilvinen ja kostea ilma vaikeutti valokuvaamista. Kaupunki oli erittäin valokuvauksellinen, mutta hyvien valokuvien saaminen kännykkäkameralla osoittautui mahdottomaksi. Ajatus oikean kameran hankkimisesta vierähti taas pari ratasta eteenpäin.

Söimme hyvän lounaan vinho verden kanssa Cantinho do Avillez -ravintolassa (täällä) muistellen 1990-lukua, jolloin vietimme koko perhe useana vuonna lomia Etelä-Portugalissa. Pari kertaa myös Parasystävän perheen kanssa, jolloin neljän aikuisen lisäksi porukkaan kuului kahdeksan 0-11 -vuotiasta pellavapäätä. Kaihoisaa muistelua!

Lounaan jälkeen Ukki kaipasi aaltoja ja ettoneita ja suuntasi majapaikkaan. Lontoontytön kanssa jatkettiin Douro-joen toiselle puolelle 1800-luvulla rakennettua korkeaa ja komeaa Dom Luis I -siltaa pitkin. Silta oli nuoren Gustave Eiffelin suunnittelema ja siltaa kävellessä tulikin mieleen Eiffel-tornin rautarakenteet.

Vastarannalla yritimme suunnata majapaikan isännän suosittelemaan Taylorin portviinikellariin, mutta eksyimme. Mummi väsyi mäkien kiipeilyyn, ja päädyimme Taylorin sijaan tutustumis- ja maistiaiskierrokselle Cockburnin kellariin. Portviini on sekä Lontoontytön että Mummin herkkua, mutta viiniasiantuntijoiksi meistä ei ole. Tasan 200 vuotta vanhoissa kellareissa kiertämisen jälkeen maisteltiin kolmea eri-ikäistä punaista portviiniä. Totesimme erimakuisiksi, mutta laatueroja ei osattu puntaroida. 

Opittiin, että normaalihintainen portviini säilyy avaamattomassa pullossa viitisen vuotta ja avattuna vain noin viikon. Kotiin palattua pitänee pari vuotta vanhat avatut portviinipullot heittää harakoille.


2 kommenttia:

  1. Ihanan ränsistynyt katu tässä alimmaisessa. Eli hyvin kuvauksellinen.
    Jaa'a, ei kannattais viinoja säästellä, joutuu vaan kuitenkin heittää ne pois.. hih

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta... Lomilla tottuu päivittäiseen viinin lipatukseen. Arkeen palattua täytyy hieman tyssäillä, ettei ihan tavaksi tule...

      Poista