Bilbao lumosi

Vajaa vuorokausi Bilbaossa, ja olen ihastunut. Siihen tarvittiin vain yksi Guggenheim, ravintola Mina (täällä) ja aurinko.

Bilbaossa 1997 avattu Guggenheim-museo on kuuluisan yhdysvaltalais-kanadalaisen Frank Gehryn (1929- ) suunnittelema. Paksuista titaanilevyistä ja -laatoista sekä lasista rakennettu kymmeniin suuntiin sojottava valtava rakennus lumoaa minut täysin. Rakennus ikäänkuin kurkottaa viereiseen Nervion-jokeen ja liittyy hienosti osaksi muutakin ympäristöä. Valoa ja heijasteita rakastavana en voi muuta kuin ihailla, miten titaani- ja lasipinnat taittavat valoa ja heijastavat museon rakenteita. Jokaista yllättävää nurkkaa ja lasipintojen läpi avautuvia näkymiä niin museon sisään kuin rakennuksesta ulos voisi tuijottaa loputtomiin.

Rakennus ja sen arkitehtuuri vaikutti minuun voimakkaammin kuin esillä olleet näyttelyt. Museon kolmesta kerroksesta keskimmäinen oli näyttelyn vaihtumisen takia suljettu. Alakerroksen suurimmassa tilassa oli yhdysvaltalaisen minimalistisen kuvanveistäjä Richard Serran (1939- ) kookkaista metallilevyistä rakennettuja spiraaleita ja käytäviä, joihin pääsi sisään "eksymään" ja "kävelemään taiteeseen". Tykkäsin.

Pitkän lounaan ja perinpohjaisen museokierroksen jälkeen jaksoimme vain hetken kävellä Bilbaon keskustassa. Kauniita, hyvinhoidettuja ja koristeellisia kerrostaloja, kaduilla baarien eteen kerääntyneitä iloisia ihmisiä ja pikkupuistoissa mummoja, äitejä, isiä ja pikkulapsia.

Ja paljon murandereita eli pieniä valkoisia koiria!