Viikonlopun iltapäivälehdissä oli marraskuiden must-juttu eli kirjoitus kaamosmasennuksesta. Nyt tosin puhuttiin kaamosrasituksesta, koska masennus-sana kuulema jätetään vain rankimpia tapauksia varten. Juttu oli höystetty kaavakuvalla, jossa verrattiin marras-joulukuun ja juhannuksen valoisia tunteja keskenään. Sitä katsoessa ei voi välttyä ajattelemasta, että kumma olisi, jos vuorokautinen valomäärä ei vaikuttaisi elämäämme. Juhannuksena valoista aikaa on 19 tuntia vuorokaudessa, kun jouluna sitä on vain vajaat kuusi tuntia.
Jutun luettua päätin kaivaa kaapista vanhan, lähes käyttämättömänä lojuneen kirkasvalolampun. Artikkelissa suositettiin kaamosrasituksen ehkäisyyn kirkasvalolampun käyttöä vähintään puoli tuntia aamuisin kello viiden ja kymmenen välillä. Positiivinen vaikutus pitäisi näkyä viikossa.
Tänä aamuna istuin kirkasvalolamppu päällä ikiomassa sohvan nurkassa harmaan villaviltin alla kahdeksasta puoli kymmeneen. Ja luin Joel Dickerin esikoiskirjaa Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Loppuratkaisu häämöttää, sillä olen sivulla 726. Tai sitten ei, sillä paksussa kirjassa on ollut loputtomasti - ehkä liikaakin - uskomattomia käänteitä ja vielä on noin 70 sivua jäljellä.
Flunssan "iloja" - tulee tartuttua paksuihin kirjoihin. Kirkasvalon ja kirjojen kanssa jatketaan.
Niillä mennään täälläkin - kirjat tosin eivät ihan tuollaisia järkäleitä ole ;)
VastaaPoistaNiin, sinullakin oli se jalkaleikkaus. Paranemisia sinnekin!
PoistaTämä valon katoaminen on ihan hurjaa. Olen monesti kuvitellut, miltä jostain tasavaloisesta maasta tulevasta maahanmuuttajasta tuntuu ensimmäisenä syystalvenaan. Olenko tullut helvettiin? Onko maailmanloppu tulossa, auringon voima hiipuu?
VastaaPoistaMikään ei ole sen suloisempaa kuin lueskella hämärän hyssyssä.
Mutta nyt - flunssa huis pois kiusaamasta Innaa!
Lopulta taisi löytyä oikeat antibiootit ja paraneminen toivottavasti tosissaan alkaa. Keuhkokuumeeksihan se pirulainen lopulta paljastui. Nyt vaan osaisi ottaa kuntoutumisen rauhallisesti...
PoistaOnneksi on hyvä syy jatkaa sohvalöhöilyä. Ja onneksi lukemattomien kirjojen pino on korkea...
Ihanan paksu kirja, niitä on kiva lukea, ei lopu kesken :)
VastaaPoistaMuuten, olen ajatellut, että miksi ei evoluutio ole jo totuttanut suomalaisia tähän vuodenaikojen valon ja pimeyden vaihteluun. Ollaanhan täällä asuttu jo kauan.
Vastaavasti sitten keväällä tulee joku kumma valoriehaannus. Ja miksi ei yötön yö häiritse, paitsi etelästä tulleita, kun he ei osaa nukkua alossa :)
Nauttios toipilaana olsosta, ota siitä kaikki irti =)
PS. Auttoiko tuo valohoitolamppu mitenkään / mihinkään ?
Valohoito on ollut kokeilussa vasta kolme päivää. Mahdolliset positiiviset vaikutukset pitäisi näkyä vasta viikon kuluttua. Raportoin sitten.
PoistaTuntuu, että esi-isämme osasivat meitä paremmin elää valon ja pimeyden vaihtelussa. Kesällä elettiin, tehtiin töitä ja iloittiin. Talvella elettiin hämärän hyssyä. Ehkä meillä olisi siitä oppimista. Nyt tuntuu että samaa äksöniä on kesät talvet.