Mutta toisin kävi. Tuli sänkyyn kaatava flunssa. Makasin perjantaista maanantaihin olohuoneen sohvannurkassa. Viltti tiukasti ympärillä, radio lähietäisyydellä ja teekuppi saatavilla. Ja Kirja. Olin pari viikkoa sitten aloittanut viimein Linnan Täällä Pohjan tähden alla -trilogian. Nyt oli aikaa tai oikeastaan piti jopa tappaa aikaa, joten luin, luin ja luin.
Miten lähellä nuo sisällissodan 1917-18 vuodet ovat. Isovanhempani olivat nuoria aikuisia eri puolilla Suomea. Jussi oli maatalon poika ja juuri valmistunut eläinlääkäri Lapualla, Alma Kymenlaaksosta muuttanut opiskelijatyttö Helsingissä, Aarno 1918 kuolleen sepän vanhin poika Salon seudulla ja Martta postineiti Tampereen lähellä. Noista vuosista ei lapsuuden perheessäni paljoa puhuttu enkä niistä osannut vanhuksilta kysellä. Miten pikkumummi, Karkun mummo ja taata (äidinisä kuoli pari vuotta ennen syntymääni) noista suomalaisia jakavista vuosista selvisivät? Kiinnostus isovanhempieni elämän selvittämiseen alkoi taas nostaa päätään.
Tänään olen jo lähes terve, mutta istun edelleen sohvannurkassa viltti ympärillä ja ahmin Linnan kirjaa. Olen kolmannen osan puolivälissä enkä voi lopettaa. Muut kirjat lukemattomattomien pinossa kuikuilevat kateellisina.
Minulla on Pohjantähti-trilogia edelleen lukematta, mikä on nolo juttu ja varmasti menetys minulle itselleni. No, ehkä minäkin kaadun flunssan kourissa joskus sohvalle ja saan ne luettua. NIin, sata vuotta...siinä ajassa on tapahtunut ihan mahdottoman paljon. Juttelin juuri vähän aikaa sitten päälle 90-vuotiaan rouvan kanssa ja ajattelin, että kyllä maailma on muuttunut todella paljon hänen elinaikanaan.
VastaaPoistaItse olen nolona tunnustanut ettei ole tullut luettua. Parasystävän ja parin blogin pitäjän suosituksesta siihen viiemen tartuin - ja tykkään. Uskon etttä monet ikäiseni eli 60-vuotiaat tunnistavat siitä perheensä menneisyyttä. Sinä olet nuorempi mutta kirjojen viemä, joten ehkä sen vuoro tulee sinullekin.
PoistaToivottavasti olo on jo hyvä! Minulla odottaa Linnan trilogia lukemistaan, kuten myös muutama muu kirja tuosta sinun kasastasi :)
VastaaPoistaJos yhtään tykkäät tietokirjoista ja/tai omien ihmissuhteiden funtsailusta, niin suositan päällimmäistä, Heidi Valastin Rakasta rohkeasti.
PoistaOnni on koukuttava kirja :)
VastaaPoistaToivottavasti toipuminen on edistynyt hyvin.
Kiitis Pijo! Usean unettoman yön jälkeen viime yön nukuin kuin tukki eli voiton puolella ollaan.
PoistaHienoa, että vihdoin tartuit Linnan trilogiaan ja ilmeisesti myös pidät :) Kirjasarja on minulle erityisen merkityksellinen ja ilahdun aina, kun joku "löytää" sen tai tarttuu ennakkoluuloistaan huolimatta siihen ja huomaa pitävänsä.
VastaaPoistaToivottavasti vointisi on jo parempi!
Jaana, juuri sinun noin vuoden takainen postaus sai minut viimein ostamaan Linnan kirjat antikvariaatista. Kehuit ja suosittelit kaikille. Siitä asti ovat odotelleet lukemista. Pari vuotta sitten luin vasta Tuntemattoman, josta tykkäsin valtavasti. Olin jopa hämmästynyt, kuin Mummi voi tykätä "tylsästä" sotakirjasta. Parasystävälle siitä mainitsin ja hän paljon lukeneena kehoitti tarttumaan Pohjantähteen. Viime sysäyksen annoit Sinä. Kiitos! Eli blogeilla on paljon vaikutusta ihmisten kirjavalintoihin.
PoistaIhanaa <3
PoistaLukeminen on parasta lääkettä ...:)
VastaaPoistaToivottavasti toipuminen on kovassa vauhdissa, tosin täydelliseen kuntoon saapuminen vie sen 2-4 viikkoa ja ehkä ylikin (kokemusta on)
Kiitis Orvokki, paremmin voidaan. On vaan ollut vaikea pysytellä kotona eikä huristella tanssitreeneihin. Eilen jo vedin kamppeet päälle, ajoin hetken autolla, mutta käännyin taksisin kotiin. Halu on kova, mutta kun on ikääkin niin takapakki flunssan jälkitauteineen arveluttaa. Ja huomaan että tanssiminen vauhdilla 2-3 kertaa viikossa edistää untakin.
Poista