Joulukukkia?

Joulunpunaisia tomaatteja! Vielä marraskuussa Esikoiselle ostamani pensastomaatit tuottavat kasapäin satoa. Olivat kesän Esikoisen aurinkoisella parvekkeella, mutta syyskuun lopussa tyttö toi ne Mummin lasikkoon suojaan yöpakkasilta. 

Ostin taimet kesän alussa Salon torilta yhdeltä suosikkimyyjistäni. Hän jatkaa vihannesten, taimien ja valmistamiensa kivojen koriste-esineiden myyntiä äitinsä jalanjälkiä. Ostaessani taimia myyjä kertoi, että lajiketta on aikaisempina vuosina kovasti kehuttu. Ensi keväänä kehun minäkin ja ostan useamman.

Joulukaktus! Ostin vaatimattoman valkokukkaisen kaktuksen viime jouluksi komean kukinnan takia. Kukkien kuihduttua rumilus on könöttänyt keittiön hyllyllä saamatta huomiota. Nyt kaktus tuntuu aistivan joulun lähestymisen, sillä jokaisen lehden päähän on puhjennut nuppu. 

Punaista ja valkoista kehiin ja Joulun odotus voi alkaa!

Hakiessani netistä tietoa kaktuksen hoidosta, tajusinkin, että valkokukkainen kaktukseni on marraskuunkaktus eikä joulukaktus. Harmi!

Aitoja joulukaktuksia löytyy - netin mukaan - enää kotien ikkunoilta. Joulukaktuksen lehdet ja kukat roikkuvat alaspäin ja lehden reunat ovat sakarattomat. Kaupoissa myytävät lehtikaktukset ovat nykyään pääosin marraskuunkaktuksia, joka on joulukaktusta pienikokoisempi ja kukkii loka-marraskuussa. Sen lehdet ja kukat kasvavat hieman pystyyn ja lehdissä on terävät sakarat. Lisäksi opin, että kaupoissa myydään jalostettuja pääsiäis- ja helluntaikaktuksia, joiden lehtien reunat ovat piparkakkumaisia, kukat erilaisia ja kukkimisaika keväällä.

Molemmilla kaktuksilla on kaksi lepokautta, kukinnan jälkeen ja loppukesällä. Lepoaikana kastellaan harvoin. Kasteluravinteita annetaan huhti-heinäkuussa. Kun kukinta on alkanut, kasvia ei saa siirrellä eikä käännellä. 

Täytyypä kysellä Salon torin yksityisiltä taimi- ja kukkamyyjiltä, jos joltakin myyjältä vielä löytyisi aitoja joulukaktuksia. Se tuntuu niin mummilamaiselta ja "oikealta".