Piipahdimme Ukin kanssa ensi kertaa tänä kesänä Salon iltatorilla. Paljon väkeä ja suosiollinen ilma - puolipilvistä eikä liian kuuma. Tutulta mansikkamyyjältä ostin kesän parhaimmat mansikat: riittävän makeita, ei liian isoja, lämpimiä (yllättävän tärkeää) ja sopiva suutuntuma eli just entisten kesien makuisia. Ehdin jo luulla, että sellaisia ei enää olekaan. Onneksi olin väärässä!
Illan iloisin yllätys oli blogiystäväni Värjärin tapaaminen. Siellä hän oli entiseen tapaansa iloisena ja ahkerana värjäämiensä lankakasojen ja monenmoisten käsitöidensä keskellä. Kauppa tuntui käyvän. Ostajien suosikkina näytti olevan lanoliinilla kyllästetty varvasvälivilla. Tovi toristiin kaupanteon lomassa. Toivottavasti törmätään toistekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti