Kävin Esikoisen teinipoikien kanssa keskiviikkona kiertelemässä Malagaa, jonne Fuengirolasta pääsee kätevästi paikallisjunalla (täällä). Suunnitelmissa oli pistäytyä nuuskimassa juna-aseman vieressä olevaa kaupungin pääkauppahallia - Mercado Central de Atarazanas - sekä ihmettelemässä vanhoja autoja Huelinin kaupunginosassa olevassa Auto- ja muotimuseossa - Museo del Automobil y la Moda.
Kuvauksellisessa kauppahallissa olen käynyt aikaisemminkin (mm. täällä), ja joka kerta olen tykännyt. Nyt huomasin ensi kertaa, että yhden ruokakojun yläpuolella oli lappu, jossa kiellettiin ehdottomasti valokuvaamasta kojua tai sen tuotteita. Vihaiselta tuntuva lappu sai minut luopumaan hallin muidenkin kojujen kuvaamisesta, joten tällä kertaa keskityin vain ihmettelemään mm. lukuisia erilaisia rapulajeja ja muita outoja äyriäisiä sekä ihailemaan espanjalaisten eläväistä kaupantekoa. Ja hyvä näin :)
Päätimme poikien kanssa jäädä lounaalle kauppahallin ulkopöytiin, kun yksi kolmen hengen pöytä vapautui yllättäen edessämme. Meillä kävi tuuri, sillä suositut pöydät ovat puolenpäivän jälkeen lähes aina täynnä. Ja pöytä sattui vielä olemaan kauppahallin parhaaksi kehutun ruokapaikan - Cafe-bar Mercado Atarazanas - tarjoilualueella :)
Tilasimme jaettavaksi sinisimpukoita (mejillones), keskikokoisia grillattuja katkarapuja (gambones blancha), kokonaisen grillatun mustekalan (calamar a la plancha), friteerattuja mustekalan paloja (pulpo fritos), friteerattuja munakoison siivuja (berenjenas fritos) - hunajan kanssa - ja friteerattuja herkkusieniä (champinones fritos). Kutakin annoksen (racion) tai puoli annosta (media racion), kuten Espanjassa on tapana. Mustekalan paloja ja herkkusieniä lukuunottamatta kaikki maistui superherkulta - ja tuoreelta. Ja etenkin grillattu kokonainen mustekala ja sinisimpukat olivat suussa sulavia, ja teinipojat mitä mukavinta lounasseuraa :)
Täyttävän lounaan jälkeen kävelimme jonkun aikaa Vanhankaupungin sokkeloisilla kaduilla, kunnes nappasimme taksin ja ajoimme Auto- ja muotimuseolle. Keskustasta Huelinin entisellä teollisuusalueella olevalle museolle on noin kolme kilometriä ja taksilla kyyti maksoi 7 euroa.
Museo on vuodesta 2010 asti toiminut entisen tupakkatehtaan tiloissa. Eli samassa hienosti entisäidyssä pihapiirissä, jossa toimii myös Venäläisen taiteen museo, johon tutustuin marraskuussa 2019 (täällä). Museossa on esillä yli sata entisöityä vanhaa merkkiautoa kattaen autoilun historiaa 1800-luvun lopusta viime vuosisadan loppuun.
Auto- ja muotimuseon on perustanut portugalilainen liikemies Joao Manuel Magalhaes (1943- 2023), jonka yksityiskokoelmaan autot alunperin kuuluivat. Esillä oli monenmoisia kalliita huippupelejä, joilla ovat ajaneet sekä presidentit ja kuninkaat että laulajat ja filmitähdet - tosin ei juuri kyseisillä yksilöillä.
Pari vuotta museon perustamisen jälkeen museoon alettiin autojen lisäksi kerätä myös 1900-luvun vaatteita, hattuja ja käsilaukkuja, joita museossa tällä hetkellä oli runsaat 200 kappaletta. Lähinnä korkealaatuisia, ranskalaisissa muotitaloissa mittatilaustyönä ja käsin tehtyjä yksilöitä eli muotikielellä ns. Haute Couture -juttuja. Kauneudestaan ja tyylikkyydestään huolimatta nämä jäivät kuitenkin auttamatta kimaltelevien ja toinen toistaan virtaviivaisempien automobiilien varjoon.
Auto- ja muotimuseo on minulta tähän asti jäänyt väliin, koska olen ajatellut pitkästyväni, sillä en ole mikään autofriikki. Mutta toisin kävi. Tyylikkäät autot ja niiden taidokkaat yksityiskohdat olivat yllättävän kiehtovaa katseltavaa.
Koputtelimme museon suljettuja ovia jo puoli neljän aikaan, koska olin autuaasti taas unohtanut etelän siestan. Yritimme etsiä oven läheltä tietoa aukioloajoista, mutta turhaan. Lopulta asia selvisi netistä: klo 10-14.30 ja 16-19.
Onneksi rakennuksen kyljessä oli vaaleansininen matkailuauto, jossa toimi museon kahvila. Näin mummin ja teinipoikien puolen tunnin odottelu kului mukavasti kahvia ja kokista juoden valtavien puistopuiden siimeksessä…
Kauppahallin herkullinen kokonaisena grillattu mustekala (Calamar a la plancha),
joka menussa oli käännetty englanniksi Grilled squid.
Kauppahallin ulkopuolella myytiin muovipusseissa mm. eläviä etanoita.
Mercado Central de Atarazanas on auki yhdeksästä kahteen, joten lounaan jälkeen saattoi rauhassa valokuvata sulkeutuvia kauppakujia ja päätyseinän komeaa lasimaalausta.
Vaaleankeltainen kaunotar oli Ford Thunderbird (1955),
jollaisen mm. Marilyn Monroe oli omistanut vuosina (1955-1962).
Oranssi auto oli Cadillac Transatlantic vuodelta 1947.
Amerikassa valmistettu Winner vuodelta 1898 oli kokoelman vanhimpia autoja.
Vasemmalla Museo del Automobil y la Moda ja
keskellä näkyy ihastuttava vaaleansininen kahvibaku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti