Säveltäjän museo

Raakabetonista rakennettu Sibelius-museo yllätti. Jo heti aulassa minut pysäytti rakennuksen karu ja mielenkiintoinen arkkitehtuuri. En ollut aiemmin tiennyt museosta mitään. Vasta ensikäynnin jälkeen luin, että rakennus ”houkuttelee arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita ympäri maailmaa”. Eipä siis ihme, että minäkin kiinnostuin, innostuin ja lumoonnuin :)

Museon näyttelytilat on rakennettu pienen konserttisalin ja neliön muotoisen atriumpihan ympärille, mikä mahdollistaa samanaikaisesti sekä avaruuden että yksityisyyden tunteen. Upeaa muotokieltä - rauhallisia, pitkiä näkymiä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Harmaata betonia ja lasiseiniä sekä isoja mustavalkoisia valokuvia, joiden luomaa värimaailmaa keltaiset huonekalut kauniisti korostavat.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman (1911-1994) vuonna 1968, jolloin sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Carin Bryggman (1920-1993). Museon alkuperäisestä sisustuksesta museossa on jäljellä mm. konserttisalin tuolit. 

Sibelius-museon kokoelmiin kuuluu pari tuhatta historiallista soitinta eri puolilta maailmaa ja laaja musiikkiin ja muusikoihin liittyvä arkisto, josta löytyy mm. nuotteja, äänitteitä, kirjeitä ja valokuvia. Ja sen lisäksi toinen pysyvä näyttelykokonaisuus, joka keskittyy säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865-1957) elämään ja musiikkiin.

Museon kokoelmat saivat alkunsa vuonna 1926, jolloin Åbo Akademin musiikkitieteen ja kansanrunouden tutkimuksen professoriksi nimitettiin Otto Andersson (1879-1969). Hän hoiti virkaa 20 vuotta ja ehti sinä aikana koota Akatemille merkittävän musiikkihistoriallinen kokoelman. Kokoelma kulki pitkään nimellä ”musiikkitieteellinen seminaari”, kunnes Andersson 1949 pyysi Sibeliukselta lupaa nimetä kokoelma ”Sibelius-museoksi”. Säveltäjä suostui tähän mielellään, ja hänen vastauskirjeensä professorille on esillä museossa. Ja vähitellen museon kokoelmille alettiin puuhata myös omaa rakennusta. 

Ensimmäisellä tutustumisella Sibelius-museoon olin laskenut aikani väärin, ja ehdin tutustua ainoastaan esillä olleisiin balettiaiheisiin valokuviin (täällä) enkä lainkaan museon kahteen pysyvään kokoelmaan. Ja rakennuksestakin jäi vielä osia tutkimatta. Joten - toista vierailukertaa odotellessa :):)

Valokuvaaja Yousuf Karsh (1908-2002): Jean Sibelius, 1949

Sibeliuksen kirje professori Otto Anderssonille

Museon keskellä on tilaa flyygelille ja konserteille.

Museon mielenkiintoinen atriumpiha helmikuun lumisateessa.