”Kukkulan takaa huudellaan.”
Mökillä postilaatikko on vartin kävelymatkan päässä. Joka aamu Ukki hakee laatikosta hesarin ja arki-iltapäivisin kaupunkikodista käännetyn postin, mikä tarkoittaa lähinnä Kauppalehteä ja ehkä paria paperilaskua. Kerran viikossa laatikosta löytyy myös Talouselämä ja Ukin karanteeni-ilokseen tilaama Suomen Kuvalehti.
Perjantaina postilaatikossa odotti harvinainen ja iloinen yllätys. Postikortti :):) Helsingin Kalliossa asuva Opiskelijatyttö oli lähettänyt muumikortin maalla karanteenia viettäville vanhemmilleen. Muistui mieleen lapsuus 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, kun synttäripäivinä Lauttasaaren kodin (täällä) postiluukusta tipahti odotettu onnittelukortti Karkun mummilta.
Kortti viestii kaipuusta...
Suloinen postaus! Pikku-Myy on suosikkihahmoni. Kyllä paperilehdet ja kirjat ovat "se juttu", jonka ylittävät vain ihka oikeat, yhä harvinaisemmiksi käyvät postikortit!
VastaaPoistaKukkulan takaa: keväistä viikkkoa Sinulle:)
Itsekin yllätyin, miten kivalta tuntui saada postikortti. Vaikka lähes päivittäin juttelee lähettäjän kanssa puhelimessakin. Taitaa todella tulla ihanan keväinen viikko, joten nautitaan molemmin puolin :)
Poista