Salon kokoelmista

Vasemmalla Kuutti Lavosen Aasialainen hetki (2008)

Keskellä Mari Rantasen akryylia ja takana oikealla Marjatta Tapiolan temperaa.

Salon Veturitallissa (täällä) on ensimmäistä kertaa sen lähes 30-vuotisen olemassaolon aikana esillä näyttely, jossa esitellään teoksia taidemuseon hallinnoimasta taidekokoelmasta. Tammikuuhun kestävään näyttelyyn on valittu noin sata työtä kokoelman yli 2500 teoksesta. Osa näyttelyn teoksista on tosin jatkuvasti esillä kaupungin muissa tiloissa. 

Tutustuin Veturitallin näyttelyyn lauantai-iltapäivänä, kun Ukki halusi lähteä mökiltä koeajamaan uutta autoaan, jolloin minä ehdotin yhteistä autoretkeä Veturitalliin. Sekä auto että museo yllättivät positiivisesti. Viininpunainen sähköauto oli jopa parempi kuin Ukki oli olettanut ja taidemuseon näyttely taas kiehtovampi kuin minä olin kuvitellut :)

Kierrellessäni Truly Yours - Vilpittömästi sinun -nimisessä näyttelyssä huomasin ajatelleeni, että pidän ehkä jopa enemmän kokoelma- tai yhteisnäyttelyistä kuin yksityisnäyttelyistä. Eri tekijöiden eri aikakausina ja eri tavoin toteutetuista teoksista löytyy aina jotain mielenkiintoista ja kiehtovaa. Ehkä jopa kosiskelevaJokaiselle jotain -periaate sopii minulle :)

Kiersin Veturitallin näyttelyn väärin päin - lopusta alkuun. Taidemuseon kaikkiin neljään suurempaan näyttelysaliin kuljetaan samasta aulasta, joten alkuun voi ikäänkuin ohimennen silmäillä, mitä kussakin näyttelytilassa on. Kun huomasin, että viimeisessä huoneessa oli muotokuvia, päätin aloittaa niistä - lemppareistani. 

Jäin katsomaan mm. rinnakkain asetettuja Viggo Wallensköldin Ystävää ja Viljo Hurmeen muotokuvaa Aune Lehtiöstä. Wallensköldiin ihastuin jo maaliskuussa 2023 HAM:ssa (täällä), mutta vuonna 1987 yli 90-vuotiaana kuollut Viljo Hurme oli minulle tuntematon tuttavuus. Näyttelyssä oli esillä useampi Muurlassa asuneen taidemaalarin öljymaalaus, sillä Salon taidemuseo hallinnoi hänen 500 teoksen kokoelmaansa. Ja löysinpä samalla uuden vierailukohteen -Hurmeen ateljeekodin Muurlassa - joka on kesäsunnuntaisin auki yleisölle :)

Tykkäsin myös Dora Wahlroosin maalaamasta perinteisestä pojan muotokuvasta 1900-luvun alusta. Herkkä öljyvärityö, jossa kauniit, eleettömät kehykset. Ja muotokuvien rinnalle päässeestä Elina Ruohosen Vallan kahvat -teoksesta (2022), joka oli maalattu öljyllä akryylilevylle. Jäin miettimään, kuka tai ketkä on nykyään vallan kahvoissa. Ja kuvanveistäjä Kaija Kontulaisen männystä veistetyt musta Mummo ja vaalea Katti veivät sydämeni….

Kysymyksiä herättivät perniöläisen Wariuksen ja japanilaisen Hiroyukin työt. Viehätyin molemmista - paljon :) Katsoessani valokuvataiteilija Niclas Wariuksen Truly Yours -asetelmaa - Perniön apteekin vanhoine lääkepulloineen - jäin miettimään, miten näyttelyn nimi Truly Yours liittyy Wariuksen samannimiseen valokuvateokseen. Valokuvalle oli muuten löydetty oiva paikka pienen sivuhuoneen perältä…

Japanilaisen video- ja valokuvataiteilija Masuyama Hiroyukin digitaaliseen valokuvaan oli valokuvattu - jos ymmärsin oikein - Saksassa 1600-luvulla eläneen taiteilijan Herman Henstenburghin kuuluisa maalaus. Minulle jäi kuitenkin epäselväksi, miten valokuva maalauksesta - vaikka olisi toteutettu jollain erityistekniikalla - siirtyy Hiroyukin taideteokseksi...

Kaikkinensa tykkäsin kovasti Veturitallin talvinäyttelystä. Ja suosittelen muillekin mummoille :)

Vasemmalla Viggo Wallensköld (s.1969): Ystävä, 2004

Oikealla Viljo Hurme (1893-1987): Naisen muotokuva; Aune Lehtiö, 1934

Dora Wahlroos (1870-1947): Pojan muotokuva, 1900-luvun alku

Elina Ruohonen (s.1970): Vallan kahvat, 2022

Kaija Kontulainen (s.1966): Katti (2006) ja Mummo (2003)

Niclas Warius (s.1972): Truly Yours, 2021

Masuyama Hiroyuki (s.1968): Asetelma, Herman Henstenburgh, 2013