Walter Runeberg ja Johannes Takanen: Aleksanteri II, 1894
Senaatintori on keskeisintä Helsinkiä - monumentaalisen Tuomiokirkon (täällä), historiallisen Kansalliskirjaston (täällä) ja Yliopiston päärakennusten ympäröimä. Kaiken kukkuraksi torin reunalla, Aleksanterinkadun varrella on perinteinen helsinkiläinen Cafe Engel (täällä), jonka ikkunoista on kiva seurata torilla kulkijoita ja kirkolle menijöitä.
Torin keskellä on yli 10 metrin korkuinen patsaskokonaisuus, joka on ollut siinä ”aina” enkä enää kiinnitä siihen pahemmin huomiota. Marraskuisena iltana kävelin (taas) pimeän ja hiljaisen Senaatintorin poikki. Tuomiokirkko oli tavanomaiseen tapaansa kauniisti valaistu, ja tällä kertaa ”huomasin” myös valaistun korkean patsaan.
Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas Aleksanteri II tuli huomioiduksi ja nähdyksi :) Ja komeahan mies oli - viisikymppinen suurruhtinas kuvattuna pitämässä puhetta Helsingin säätyvaltiopäivillä vuonna 1863. Ja takana Tuomiokirkko, joka silloin oli vielä nimeltään Nikolainkirkko - Aleksanterin isän keisari Nikolai I:n (1796-1855) mukaan. Yllättäen pimeässä illassa ja lähes tyhjällä Senaatintorilla mahtipontinen patsaskokonaisuus näytti jopa inhimilliseltä ja lähestyttävältä.
Vuonna 1894 valmistuneen muistomerkin keskellä seisoo Aleksanteri II ja hänen jalkojensa juureen on kuvattu neljä hyvettä - latinaksi Lex, Labor, Pax ja Lux. Muistomerkissä yhdistyy kahden aikansa merkittävän kuvanveistäjän - Walter Runebergin (1838-1920) ja Johannes Takasen (1849-1885) - suunnitelmat, mutta Takasen kuoltua vain 35-vuotiaana, muistomerkin lopullinen toteutus jäi yksin Runebergille.
Seuraavalla viikolla kävelin Kauppatorilla ja ihmettelin toista korkeaa muistomerkkiä - Keisarinnankiveä vuodelta 1835. Senkin olen aiemmin ohittanut, mutta nyt jäin ihmettelemään, miksi muistomerkin päässä on outo, noin metrin mittainen piikki.
Kotona selvisi, että graniittipystin päällä kuuluisi olla kullattu pronssiveistos, jossa on maapallo ja sen päällä kaksipäinen kotka, joka oli Venäjän keisarisuvun symboli. Mutta tällä hetkellä maapallo lintuineen on kunnostettavana.
Keisarinnankiveksi nimetyn obeliskin on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840), mutta kotka on lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin (1805-1868) käsialaa. Muistomerkki pystytettiin pari vuotta sen jälkeen, kun Venäjän keisari Nikolai I:n saksalaissyntyinen puoliso ja Aleksanteri II:n äiti Aleksandra I (1798-1869) oli kesällä 1833 vieraillut ensimmäistä kertaa Suomessa.
Keisarinnankivi on Helsingin vanhin julkinen muistomerkki ja Aleksanteri II ehkä kaupungin ohitetuin patsaskokonaisuus - helsinkiläisten keskuudessa. Sen sijaan ulkomaalaisia turisteja näkee usein valokuvaamassa Venäjän entistä keisaria…
Carl Ludvig Engel: Keisarinnankivi, 1835
Venäjän keisarit 1800-luvulla - itselleni muistiin :)
Aleksanteri I (1777-1825) keisari vuosina 1801-1825Nikolai I (1796-1855) - edellisen veli - keisari vuosina 1825-1855Aleksanteri II (1818-1881) - edellisen esikoispoika - keisari vuosina 1855-1881Aleksanteri III (1845-1894) - edellisen 2. poika - keisari vuosina 1881-1894Nikolai II (1868-1917) - edellisen esikoispoika - keisari vuosina 1894-1918
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti