Lähes kaksikymmentä vuotta eduskunnan lisärakennuksen edessä olevassa Pikkuparlamentin puistossa on ollut kuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922-2003) teräsveistos. Menneet ritarit -niminen Veistos valmistui jo 1982, mutta nykyiselle paikalleen se pystytettiin vasta vuonna 2006. Tällöin Suomen eduskunnan perustamisesta sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden säätämisestä oli kulunut sata vuotta.
Keskeisestä paikastaan huolimatta en ole aiemminhuomannut Hiltusen teosta. Nyt sitä katselin ja kiertelin. Ja tykästyin, vaikka en siitä ritareita hahmottanutkaan. Ainoastaan haarniskan kappaleita - liekö menneiden ritarien jäännöksiä? Onhan Hiltusen veistos nimetty yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkiksi, joten veistoksen nimen voisi tulkita hyvästijätöksi menneille ritareille ja sääty-yhteiskunnalle.
Takana näkyy komea eduskuntatalo, jonka suunnitteli arkkitehti Johan Sigfrid Siren (1889-1961) ja joka valmistui 1931. Julkisivua koristaa 14 komeaa graniittipylvästä, jotka ovat tänä syksynä saaneet yllättävää julkisuutta, ja pääsisäänkäynnille johtaa 46 lähes koko rakennuksen levyistä porrasta.
Ensimmäiset, eduskuntatalossa kiinni olevat lisärakennukset valmistuivat 1970-luvulla ja uusin, Pikkuparlamentiksi nimetty lisärakennus vuonna 2004. Tämä Pekka Helinin työryhmän suunnittelema Pikkuparlamentti sijoitettiin Pohjoisen Rautatiekadun toiselle puolelle tämän ja Arkadiankadun väliin.
Eila Hiltusen ritariveistos pääsee oikeuksiinsa aurinkoisella ilmalla, kun sen teräspinnat kimaltelevat kilpaa auringon kanssa :) Samoin kuin taiteilijan 1960-luvulla valmistunut päätyö Sibelius-monumentti, jota valokuvasin viikko sitten Töölössä (täällä)?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti