Muotia ja maalauksia

Akseli Gallen-Kallela: Oopperanaamiaisten jälkeen, 1888

Iki-ihanassa Villa Gyllenbergin museossa (täällä) Kuusisaaressa on parhaillaan Schjerfbeck & muoti - taidetta ja pukuhistoriaa 1880-1950 -niminen näyttely. Onkohan näyttelyn suosio on yllättänyt myös järjestäjät, sillä kesäkuuhun kestävän näyttelyn nettisivuille on ilmestynyt huomautus, jollaista pienen kotimuseon sivuilla on harvoin nähty:

”Näyttely on erittäin suosittu, ja kaikkina aukiolopäivinä on ruuhkaa. Eniten väkeä on heti museon auetessa. Jätäthän auton kotiin, parkkipaikkoja ei ole riittävästi näin suurille kävijämäärille.”

Ruuhkavaroitus kannattaa ottaa todesta. Ensimmäisen kerran yritin mennä näyttelyyn pari viikkoa sitten, mutta luovutin jo pihalla, sillä kassajono ulottui ulko-ovelle asti. Toisella yrittämällä väkeä oli edelleen paljon - runsaasti enemmän kuin edellisellä käynneilläni marraskuussa 2023 (täällä) - mutta ei ruuhkaksi asti.

Näyttelyn suosion ymmärtää. Kuvataiteilija Helene Schjerfbeck (1862-1946) tuntuu olevan muidenkin museoissa kävijöiden kuin minun kestosuosikki, ja sen yhdistäminen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun muotiin kiehtoo etenkin keski- ja eläke-iässä olevia naisia, museoiden vakioporukkaa. Ehkä suosio ei sittenkään yllättänyt järjestäjiä :)

Tykkäsin siitä, miten Schjerfbeckin ja muiden kuvataiteilijoiden maalaukset oli näyttelyssä yhdistelty pukusuunnittelijoiden ja ompelijoiden taidonnäytteisiin. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) juhlijoita kuvaavassa maalauksessa oleva hemaiseva vaaleanpunainen juhla-asu oli löytänyt parikseen samanvärisen silkkisifonkinen kesäpuvun 1920-luvun Hangosta. Ja erään Helene Schjerfbeckin taulun tumman silkkipuseroisen naisen pariksi oli aseteltu vaatesuunnittelija ja ompelija Irma Romenon tänä vuonna suunnittelema ja valmistama kimonotyylinen kreppisilkkipusero. 

Mielenkiintoista ja harvinaista oli myös nähdä täyspitkä äityispuku vuodelta 1910. Lilaa juhlapukua on käyttänyt Kulloon kartanon emäntä Gerda Grahn (1886-1986), kun hän odotti ainokaistaan Anna-Ulrika Grahn-Wallenia (1911-2005). Konservaattori Salme Vanhanen on entisöinyt puvun opinnäytetyönään Metropolia ammattikorkeakoulussa vuonna 2012. 

Pääosin näyttelyssä olevissa maalauksissa ja muotivaatteissa esiteltiin naisten asuja. Joitakin poikkeuksia tosin oli, kuten lastenkirjailija Kirsi Kunnaksen (1924-2021) isän Väinö Kunnaksen (1896-1929) maalaama muotokuva frakkipukuisesta ystävästään kirjailija Olavi Paavolaisesta (1903-1969). 

Ja paljon muutakin kaunista ja mielenkiintoista arjen ja juhlan historiaa. Kaikki kivasti ja lähestyttävästi esiteltynä. 

7

Vaalea, puuvillainen tennispuku ja silkkisifonkinen kesäpuku.

Molemmat 1920-luvulta ja lainattu Hangon museosta. 

Helene Schjerfbeckin Tumma nainen (1929) ja 

Irma Romenon suunnittelema kreppisilkkipusero (2024).

Kulloon kartanon emännän Gerda Grahnin äitiyspuku vuodelta 1910.

Väinö Kunnas: Olavi Paavolainen, 1928

Museon sisääntuloaulassa aina yhtä hurmaava klassikko:

Helene Schjerfbeckin Silkkikenkä vuodelta 1938