Helsingin Kampissa on Helkatti-niminen kissakahvila. Olen monesti kävellyt kahvilan ohi ja ajatellut, että kukahan tuolla oikein käy. Olen kuvitellut ennakkoluuloisesti, että siellä ”ihmiset istuvat juomassa kahvia ja pari kissaa nukkuu jossain laatikossa - tosi tylsää…”
Mutta olen erehtynyt pahan kerran, sillä Helkatti on jotain ihan muuta. Se on kymmenen kissan koti, jossa ihmiset vierailevat - kissojen ehdoilla. Kolmihuoneinen kissakahvila, jossa kissoilla on kymmeniä nukkuma- ja piilopaikkoja sekä vaihtelevia kiipeily- ja raapimiskohteita. Ja ihmisiä, jotka ruokkivat heitä ja pitävät heistä hyvää huolta. Ja jossa kissojen seurana on kaksi vapaasti liikkuvaa kania :)
Kissakahvilan ovi pidetään lukittuna, ja ihmiset pääsevät tervehtimään kissoja pääosin vain ilmoittamalla vierailustaan etukäteen. Tämä tapahtuu varaamalla viiden euron hintainen käyntiaika netistä tai puhelimitse. Satunnainen ohikulkija voi koputtaa ovea ja kokeilla onneaan, sillä sisään pääsee jos kahvilassa sattuu olemaan tilaa.
Tässä ihanassa kissakahvilassa kävimme viisivuotiaan Pikkupojan kanssa perjantaina. Pikkupoika oli enemmän kuin myyty, mutta niin oli Mummikin. Kahvilassa sai vapaasti liikkua ympäriinsä ja seurata kissojen elämää. Ystävällisiä kissoja sai paijata, mutta ei ottaa syliin. Kiva yllätys oli se, että jokaiseen pöytään jaettiin pieni ruokapurkki, jossa olevia herkkuja sai syöttää kissoille. Keltainen Felix, mustavalkoinen Tyylilyyli ja vitivalkoinen Puu kumppaneineen veivät meidän molempien sydämet.
Välissä Pikkupoika malttoi juuri ja juuri keskittyä valtavaan jätskiannokseen ja Mummi löysi listalta yllättäen affogaton - espressoa vaniljajätskiällä. Kodikas paikka, jonne palaamme uudelleen :)
Felix tekee tuttavuutta
Tyylilyyli venyttelee
Puu lekottelee
Pikkupoika herkuttelee
Helkatin tunnelmaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti