Eläkkeellä on aikaa ja tilaa koota ihanan isoja palapelejä :):) Punavuoren pienen ruokapöydän toisessa päässä palapelin tuhat palaa voi olla levällään ja odottaa hidasta kokoamista parikin kuukautta. Ympärillä ei hyöri porukkaa, joka tarvitsee pöytätilaa syömiseen, akuankan lukuun, jutteluun, piirtämiseen, tietsikan näpläämiseen, läksyjen tekoon, istuskeluun. On vain Mummi ja Muru...
Viimeksi varhaisteineinä kokosimme Siskon kanssa isoja palapelejä lapsuudenkodissamme Kulosaaressa. Meillä oli kaksi 500 palan palapeliä, joita kokosimme kymmeniä kertoja uudestaan ja uudestaan. Lopulta osasimme koota ne jopa väärinpäin eli palojen kuvapuoli alaspäin - en voi enää käsittää miten se oli mahdollista. Teini-ikäni jälkeen olen ostanut isoja palapelejä joskus joulun pyhiksi, joilloin olen koonnut niitä yhdessä perheeni kanssa. Tietty 20-100 palan lastenpalapelejä olen aina tehnyt niin omien lasteni kuin lastenlasteni kanssa.
Kokoomani Ravensburgerin lintuaiheisen 1000 palan palapelin ostin viime kesänä Hietsun kirppikseltä kolmella eurolla. Se valmistui hissukseen vuoden vaihteen jälkeen runsaan kuukauden aikana. Tänään palapeli valmistui, ja ilahduin kun kaikki palat olivat tallella.
Seuraava jättipalapeli odottaa jo kirjahyllyssä...
Palapelien tekeminen on tosi kivaa varsinkin , jos peli on hyvin tehty.
VastaaPoistaJoo, palaset pitää olla tukevia ja hyvin toisiinsa sopivia - sitä mm. Ravenburgerin palapelit ovat.
Poista