Äitimuori oli - kuten hänen äitinsäkin - aikoinaan kova kutomaan. Hän kutoi lähes mitä vaan, muttei koskaan sukkia eikä käsineitä: puseroita, villatakkeja, vauvanpeittoja, sängynpeitteitä. Kun 1960-luvun lopulla lapsuudenkodissani Kulosaaressa (täällä) tehtiin perusteellinen remontti, Äitimuori päätti neuloa olohuoneen sohvatyynyihin päälliset, kun ei löytänyt mieleisiään valmiina.
Päällysteiden mallin Äitimuori kertoi löytäneensä ranskalaisesta sisustuslehdestä. Vähäisellä ranskankielen taidoillaan hän käänsi ohjeet suomeksi, valitsi sopivat villalangat ja silloiseen olohuoneeseen sopivat kirkkaat värit, ja kutoi 64 neliöitä (25x25 cm), joista kokosi kahdeksan tyynynpäällistä. Neljässä tyynyssä pääväri oli sininen ja neljässä luonnonvalkoinen.
Yli 50 vuotta vanhat tyynyt ovat edelleen käytössä Äitimuorin ja Poikaystävän Tapiolan kodissa (täällä). Ja edelleen yhtä kauniita, jos ei aiempaa kauniimpiakin. Ja edelleen lähes priimakunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti