Upea vaaleansininen Napolista hankittu avotuliuuni paistoi hyväpohjaisia pitsoja. Ehkä valintamme osui vääriin pitsoihin, mutta emme kumpikaan olleet tyytyväisiä pitsojemme täyteosastoon. Minun Bellinini jäi lähes syömättä liiallisen sulan juuston takia, eikä Lontoontytön tilaama Ortolana munakoisoineen ja oliiveineenkaan pelastanut tilannetta. Ehkä minun olisi pitänyt pysyä alkuperäisessä suunnitelmassani eli peruspitsa-Margaritassa tai tajuta, että kolmen juuston pitsassa ON liikaa juustoa.
Tribunaleen ei saa varata etukäteen paikkaa, ja lehtijuttujen mukaan pitseriaan joutuukin usein jonottamaan. Lomalauantaina yhden jälkeen oli tyhjää, ja saimme kahden hengen pöydän ilman jonoja. Mutta iltapäivän aikana asiakkaita näytti riittävän jonoksi asti, joten muiden pitsakokemukset lienevät kokemuksiamme parempia.
Ravintolan nimi Via Tribunale viittaa kuulemma pitsakaupunki-Napolin pääkatuun. Muistan syöneeni yhden elämäni parhaista pitsoista juuri Napolin läheisellä rannikolla vajaa kymmenen vuotta sitten: Katukeittiöstä ostettu iso pala perunapitsaa, jonka söin istuen perheen kanssa lähes tyhjällä hiekkarannalla katsellen syksyistä Välimerta.
Eli napolilaisesta pitsasta on hyviäkin makumuistoja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti