Pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa käytiin Ukin ja koirien kanssa kävelyllä Mustikkamaalla (täällä). Rauhoittavaa ja kaunista, kuten aina. Keväällä saaren pohjoispuolen valtaavat sinivuokot ja eteläpuolella kukkivat valkovuokot. Ja joka puolella kimaltelee meri. Varhaisina aamuhetkinä rantaa pitkin kävelijä kuulee jopa meren äänet - lähes keskellä kaupunkia.

Pitkästä aikaa syötiin Ukin kanssa Hakaniemen torin Kahvisiskojen ulkokuppilassa (täällä) Eromangan lihapiirakat. Tuoreita ja leipomolämpimiä olivat, vaan ei niin herkkua kuin muistin. Viimeksi olen varmaan herkutellut kuuluisilla piirakoilla viitisen vuotta sitten. Muistan piirakat rasvaisempina, isompina, rapeakuorisempina ja herkumman näköisinä. Liekö terveys- ja säästösyistä rasvaa vähennetty? Aiemmat olivat kuitenkin enempi minun makuuni. Vai kultaako aika vaan muistot?

Pitkästä aikaa aioin ostaa torilta raparpereja ja leipoa piirakkaa. Mutta unohdin - mikä ei kuulu pitkästä aikaa -listaan - nykyisin unohdan usein. Onneksi muistin ostaa sinikeltaisia orvokkeja ja sinisiä helmililjoja.

Pitkästä aikaa tarkenen puutarhassa ilman takkia.