tiistai 14. maaliskuuta 2017

Top10

Listasin marraskuussa 2014 silloiset viisi lempiblogiani (täällä), joita kaikkia seurailen edelleen. Kaksi niistä eli Orvokki4you ja LondonHappens kuuluu tälläkin hetkellä blogilistani Topteniin eli blogeihin, jotka avaan heti huomattuani uuden postauksen.

Orvokki4you (täällä) on ensisijassa valokuvablogi - onnistuneita otoksia hiipivistä hetkistä huumorilla höystettynä. Orvokki on aktiivinen sekä postaajana että blogien kommentoijana. Ilostun joka kerta Orvokin monisanaisista ja kannustavista kommenteista. Orvokin aktiivisuus heijastuu myös lukuisina seuraajina, jotka kommenttien perusteella asuvat ympäri maailmaa. Napsautan Orvokki4you-blogin auki päivittäin: "Mikähän kuva tänään ilahduttaa päivääni?"

LondonHappens-blogiin (täällä) törmäsin sattumalta etsiessäni Brittein saarilla asuvien suomalaisten blogeja - yksi tyttäristäni on asunut kolmisen vuotta Lontoossa. Alkuun seurasin useampaakin brittiblogia, mutta vähitellen näistä on hioutunut tämä helmi - nuoren suomalaisnaisen ahkerasti päivittyvä valokuvablogi suurkaupungin arjesta. Blogin sivupalkeista löytyy nettiosoitteita, joista saa lisäinfoa Lontoosta ja kaupungin ajankohtaisista riennoista.

Olen pitkään seurannut myös Katjan Katveita-blogia (täällä) ja Aimariin Kuvakirjeitä Karstikonperältä -blogia (täällä). Kummassakin on upeita valokuvia ja selkeää, rauhoittavaa tekstiä - edellisessä "etsitään elämän lepopaikkoja, katveita"  ja jälkimmäisessä kirjataan "ajatuksia pohjoisen porstuaan muuttaneen näkökulmasta". Etenkin Katjan kirjoitukset jäävät aina mietityttämään "miten tämä juttu on omalla kohdallani". Katjan Katveita taitaa tällä hetkellä olla suosikkiblogini...

Uusia tuttavuuksia on suosittu ruokablogi Campasimpukka (täällä). Olen aiemminkin kuullut kehuja blogista, mutta eksyin sivuille vasta rinnakkaisblogin CampaCaminon (täällä) kautta. Kirjoittajan kävely- ja vaellusretkistä kertova CampaCamino taitaa olla tauolla, edellinen päivitys on neljän kuukauden takaa. Koska perheessämme Ukki, Vävypoika ja tyttäret hoitavat toistaiseksi pääosin kokkauspuolen - minä kuulun hankinta- ja raivausjoukkoihin - en seuraa ahkerasti ruokablogeja. CampaSimpukka kuitenkin nappasi. Sarin kirjoitustapa on selkeää, reseptit lähellä ruokamieltymyksiäni ja pisteenä iin päällä jutut ravintolakäynneistä, jotka ruokahifistelijän vaimona ja anoppina tutkin tarkkaan vinkkejä kalastellen. Kiitos Sari onnstuneesta blogista!

IhanKaikkiKotona (täällä) on IhanKivaKäsityöblogi. Olen käsityöihminen, joka harvoin hurahtaa sukkien ja peittojen ulkopuolelle, mutta tämä blogi on kannustanut jämähtänyttä mummia yrittämään välillä muutakin. Ahkerasti päivittyvä blogi, jota kirjoittaa käsittämättömän ahkera käsityöihminen. Jatkan seuraamista uusia töytäisyjä odotellen.

Paritanssipäiväkirja (täällä) ja Ihan tavis (täällä) ovat erilaisia - mutta ihan ihania - tanssiblogeja. Edellinen on tanssinopettajaksi opiskelleen Jyrki Keisalan päiväkirjamaista tilitystä paritanssin ympäriltä ensin opiskelijan ja nykyään opettajan näkökulmasta. Jälkimmäisessä 40+ nainen kertoo terveys- ja kauneusasioiden lomassa tanssikokemuksistaan lavatanssimaailmassa. Jyrkin blogista haen vinkkejä "tanssiuralleni" ja tanssinaisen kertomiksista kannustusta omille tanssiretkilleni.

Uudempia tuttavuuksia ovat ChezHelena ja Kaksin kaunihimpi. ChezHelenassa (täällä) toimittaja Helena Liikanen-Renger kuvaa lapsiperheen elämää Antibesissa Etelä-Ranskassa. Blogi valikoitui lukulistalleni samoista syistä kuin LondonHappens. Sisko miehineen asuu osan vuotta Etelä-Ranskassa, ja koska kumpikaan heistä ei kirjoita blogia (vinkkivinkki), etsin blogeja samoilla seuduilla asuvista kirjoitusintoisista suomalaisista. Valokylläisiä kuvia ja jäntevää toimittajan tekstiä. Välissä retkivinkkejä tuleville Ranskan visiiteilleni (hope so).

Kaksin kaunihimpi (täällä) on nuoren naisen rehellinen blogi, jossa hän ikäistensä tapaan tilittää avoimesti elämänsä iloista ja suruista: juttuja rakkauksista, lapsista, opiskeluista ja myös vakavasta sairaudesta eli pääosin asioita mummin elämänpiirin ulkopuolelta. Löysin blogin iltapäivälehden artikkelin perusteella, ja ihastuin nuoren kirjoittajan selkeään ja rohkeaan tyyliin. Tätä blogia lukiessani koen ehkä eniten tirkisteleväni toisen elämää, mutta silti tykkään, ja olen jopa tavoistani poiketen joskus kommentoinut tekstejä.

Arkisia valokuvia, rauhallista jutustelua ja varovaista tirkistelyä. Blogimaailmani maaliskuussa 2017.

2 kommenttia:

  1. Näin myöhäisheränneenä luin postauksesi vasta nyt - ja vallan punastun, kun niin tykkät blogistani. Kiitos kauniista sanoistasi. Aion ajan kanssa kurkkailla näihin muihinkin. Aimariini on minulle entuudestaan tuttu, jota myös seurailen, samoin on tuttuja noi tanssiblogit, mutta muut ihan uusia tuttavuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet myös ainoa bloggaaja, jonka olen tavannut kasvoista kasvoihin ja se lisää kiinnostavuutta. Lähipiirissäni ei ole yhtään bloggaajaa, ja harva edes tietää että kirjoittelen blogia. Alkuunhan olin pitkään peitenimellä, ja vasta vuoden omana itsenäni. Sen kautta joku tuttukin on minut viime aikoina löytänyt - mikä on ihan kivaa...

      Poista