Sunnuntaina vanhantangon guru Juhani Tahvanainen vieraili Puotilan työväentalolla ja opetti Tytti Ariman kanssa ensin jatsifoksia ja sitten tangoboleroa. Molemmat tanssit ovat vanhoja lähekkäin tanssittavia suljetun otteen tansseja - mukavia ja ainakin alkeet helposti opittavia perusfoksin, tangon ja rumban muunnelmia. Tärkeintä on heittäytyä tunteeseen, musiikkiin ja parin liikehdinnän seuraamiseen ja jatkamiseen. Ja uskaltautua tarpeeksi lähelle.
Jatsifoksissa naisen perusaskellus (nop,nop,hidas,hidas) alkaa vas jalalla vasemmalle ja oik viereen. Tämän jälkeen vas hidas taakse hieman ristiin oikealle ja vas hidas suoraan taakse. Hyvä noja pariin eikä merkittävää baunssia polvissa, vaan foksin ylösalas-liike lähtee vartalon sykkeestä.
Tangobolero onnistui minulta parhaiten, kun vain seurasin viejää musiikkia kuunnellen ja sen rytmiin eläytyen. Onnistuin välillä jopa ihmeen hyvin. Perusaskellus lähtee rumbaboleron perustasta: nainen vas hidas vas sivulle, oik nopea taakse ja takaisin, minkä jälkeen oik hidas oik sivulle ja nopea vas eteen ja takaisin. Vartalon keinuessa rytmin mukana.
Illalla oli vielä kaksi tuntia ruotsalaista foksia opettajana minulle aiemmin tuntematon Juha Turu parinaan suloinen Soili. Ekaa kertaa ruotsifoksissa, jota myös dirtyfoksiksi kutsutaan. Emmin mukaan menoa peläten tanssin olevan liian intiimiä eläkeläismummille. Turhaa kuitenkin pelkäsin, sillä iltapäivän tangobolero oli - ainakin tällä kertaa - paljon tiiviimpää.
Opettajan ja oppilaiden harmiksi foksitunnille jäi vain viisi viejää, joista kolme osallistui parinvaihtoon ja näistä kolmestakin yksi oli vientiä opetteleva nainen. Eli kolme naisseuraajaa harjoitteli kaksi tuntia tanssia vaihtaen viejää vuoronperään kahden miehen ja yhden naisen kanssa. Vaikka kumpikin miesviejä oli mukava, kärsivällinen ja opinhaluinen, kivempaa kaikille - varmaan myös opelle - olisi ollut, jos paikalla olisi ollut enemmän sekä viejiä että tanssitettavia.
Turu harjoitutti lähinnä perusaskellusta, ryhtiä ja raamin pitämistä, ja tuntui välillä turhautuvan kankikaikkosiinsa. Eli ei mitään kovin intiimiä eikä pelottavaa. Tanssiasento on toki perusfoksia tiiviimpi, mieluusti kaulaileva syliote, jonka kuitenkin kaikki vaihtoparit jättivät väliin.
Opin tunnilla seuraamista, vaikka vartalon kierto on vielä usein hakusessa. Ohitusaskelissa - niin menosuuntaan kuin taaksepäin astuttaessa - tulee muistaa kiertää ylävartalo selvästi kohti paria (miehellä left shoulder leading) ja säilyttää raami - myös tanssittaessa vartalokontaktissa - jotta ei painaudu virheellisesti viejän kainaloon. Ja tarkistaa, että oik käsivarsi ei painu liian taakse vaan pysyy vartalon etupuolella.
Jatsifoksiin ja tangoboleroon menen mieluusti uudestaan, svedufoksista en ole niin varma...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti