Liekö muotia vai vanhuutta, mutta pidän yhä enemmän valkoisista kukista myös jouluna, joulutähdet ja jouluruusut etenkin viehättävät. Ensimmäisen jouluruusun sain vuosia sitten rakkaalta ystävältäni Siimalta ja se kasvaa edelleen kaupunkipihalla pikkuM:n ikkunan alla. Vuosien saatossa se on saanut kaverikseen ainakin viisi uutta jouluruusua. Nytkin ne olivat kaikki puskemassa nuppuja ennen Antinpäivän lumimyräkkää, mutta siellä nuput odottavat ensimmäisiä pälvepäiviä.
Tämä kaunokainen löytyi eilen Itiksen Stokkalta ja kesti kotiinkuljetuksen paleltumatta, vaikka ulkona oli lähes 10 pakkasastetta. Harmi että isommat suojaruukut jäivät pihalle yllätyslumen alle. Toivotaan, että kaunokainen kestää jouluun. Luin netistä että puutarhaa, jossa on vain valkoisia kukkia, kutsutaan kuupuutarhaksi. Että sellaista olen ehkä kasvattamassa. Mutta kuuhan on keltainen.
Nämä hennot lobeliat koristivat Siiman ja minun 60-vuotispäiviä viime keväänä Villa Kivessä Kaisaniemessä. Ihanat juhlat. Ukki loihti herkkupaellan Villan terassilla, tytöt tekivät salaatit ja Siima ja minä koristeltiin sali. Heikki muisteli Oulun aikoja, äiti ja Raija kertoivat, millaisia olivat pikku-mummi ja pikku-Siima. Jenna ja Stina arvuuttelivat vierailla totuuksia päivänsankareista, Otto lausui Pojan avustuksella ("kaks") kirjoittamansa juhlarunon, Veli ja Vaimo soittivat ja lauloivat. IsoH, Röbö, pikkuH ja pikkuM olivat koonneet 60 positiivista (!!!) asiaa äidistään. IsoM oli puolen vuoden vaihdossa Pekingissä.
Ja illalla vielä saunottiin Töölönlahden rannalla. Toistetaan 10 vuoden päästä!!
Eiköhän toisteta viiden vuoden päästä! Ja kun ollaan 75 v niin vuosittain, toivoo Siima.
VastaaPoista