Turussa on toinen toistaan ihanimpia kirkkoja. Erilaisia, mutta kukin omalla tavallaan kauniita, tasapainoisia ja rauhoittavia - esimerkkeinä Mikaelinkirkko Port Arthurissa (täällä), Ylösnousemuskappeli Vasaramäessä (täällä), Maarian kirkko Räntämäessä (täällä) sekä ortodoksinen Pyhän Aleksandran kirkko kauppatorin laidalla (täällä).
Maanantaina kävin Turun tuomiokirkossa - ja yllätyin positiivisesti. Edellisestä vierailustani oli venähtänyt peräti kahdeksan vuotta (täällä), vaikka ulkoapäin kirkkoa tulee ihailtua lähes joka Turku-reissulla (täällä).
Tänä aikana olin ehtinyt unohtaa, miten mukavan pieneltä ja sympaattiselta kirkko sisällä ollessa tuntuu, vaikka ulkoa katsoessa se vaikuttaa epämiellyttävältä jättikirkolta. Ja miten vahvasti lehteriltä näkyvät mahtavat - ja jopa kauniit - pääurut ovat läsnä kirkkotilassa ja luomassa tunnelmaa. Ne ovat muuten Suomen toiseksi suurimmat urut Lapuan tuomiokirkon (täällä) urkujen jälkeen!
Vilkaistessani aiempaa Turun tuomiokirkosta kirjoittamaani postaustani (täällä) huomasin, että myös silloin - kuten tälläkin kertaa - olin halunnut valokuvata näkymän alttarilta urkulehterille enkä toisinpäin, kuten useimmiten kirkkoja kuvatessani :) Sunnuntaina urkujen vahvaan läsnäoloon vaikutti todennäköisesti myös se, että vieraillessani sain kuunnella upeaa ”urkukonserttia”, sillä samanaikaisesti urkuri Jan Lehtola harjoitteli lehterillä tiistaista konserttiaan varten :)
Toki pidin myös alttaripäädystä - komeine alttaritauluineen. Ihastuin etenkin pääkuoren tummanpuhuviin kattomaalauksiin, jotka ovat ensimmäiset Suomessa maalatut freskot :) Nämä samoin kuin kuoriosan komeat seinäfreskot ovat 1800-luvun puolivälistä ja aikansa ehkä tunnetuimman kirkkomaalarin Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaamat.
Yllätin itseni tykästymällä myös saarnatuoliin :) Yleensä ne ovat minusta tylsiä ja huonosti ympäristöönsä sopivia - jotenkin pakkopullaa. Mutta tuomiokirkon kermanvärinen ja kevyt saarnatuoli oli ihana koristeellinen lisä goottilaistyylisessä pylväskirkossa. Ovella ja kierreportailla varustettu saarnatuoli oli muuten arkkitehti Carl Ludwig Engelin (1778-1840) käsialaa 1830-luvulta.
Onneksi tuli taas vierailtua Aurajoen rannalle Unikankareen kummulle :) rakennetussa ihastuttavassa tuomiokirkossa. Onneksi etenkin siksi, että kirkko suljetaan ensi helmikuussa yli kahdeksi vuodeksi perusteellista korjausta varten. Eli kipikipi - kuukaudet kuluvat…
Carl Ludwig Engelin suunnittelema saarnatuoli kiehtoi minua.
Kirkosta löytyi myös modernimpaa taidetta, kuten vuodelta 1972 oleva
Antero Ruotsalaisen (1937-2024) marmorinen Ylösnousemuskrusifiksi.
Ihastuin pääkuoren sinisävyisiin kattofreskoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti