Onneksi sain aikaiseksi käydä Salon taidemuseossa ennen elokuun loppua ja ehdin nähdä Erika Adamssonin upeat maalaukset. Taiteilijan Paikan henki - genius loci -niminen yksityisnäyttely on nähtävillä enää pari viikkoa. Eli pitäkääpä kiirettä, sillä väliin ei kannata jättää :)
Ihastuin minulle aiemmin tuntemattoman turkulaisen 52-vuotiaan Adamssonin öljymaalauksiin, joista monet oli kankaan sijaan maalattu alumiinipinnalle, mikä teki teoksista mukavasti erilaisia. Osassa maalauksissa öljyvärin alla oleva kirkas alumiini kuulsi maalin alta ja vilkkui enemmän tai vähemmän värin välistä. Tämä sai aikaan sen, että tauluun osuva valo korostui ja taittui eri tavoin riippuen valon suunnasta ja määrästä. Ja myös siitä mistä suunnasta teosta katsoi :)
Ihastuin myös maalausten nostalgisiin ja osin surullisiin tunnelmiin - huolimatta niiden keveästä ja osin kirkkaastakin värimaailmasta. Paljon turkoosia, vihreää, keltaista. Paljon tuttua Turkua ja paljon kuvia mm. kotimuseoista, kuten turkulaisesta Ett hem -museosta ja Amos Anderssonin kesäkodista Söderlångvikissä (täällä).
Tällä kertaa minua puhutteli ehkä eniten melankolinen Anna Lisa -niminen teos vuodelta 2019. Se toi mieleeni pienen 7-vuotiaan Anna-Liisan, joka syksyllä 1959 aloitti koulutiensä Lauttasaaren kansakoulussa paripulpetissa alkuun tuntemattoman Saulin vieressä. Perheen esikoisena - pidättyväisenä, mutta innokkaana, odottaen kauhulla laulukoetta :)
Anna Lisan lisäksi minua puhutteli pikkutytön yksinäisyys Ekdahlien salissa -nimisessä maalauksessa, johon ilmeisesti on ikuistettu kohtaus Fanny ja Alexander -elokuvasta. Ja nuorten suru ja kaipaus Jokela II -nimisessä maalauksessa.
Vuonna 2011 maalattu Jokela II oli oikeastaan koko näyttelyn koskettavin teos. Pysähdyttävä ja samalla upean värinen, mitä tumma esittelyhuone korosti hienosti.
May, 2018
Torilla, 2020
Adelen sinisessä salongissa II, 2024
Ekdahlien salissa, 2024
Mansikkapaikka, 2025
Jokela II, 2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti