Rakastan toreja. Etenkin Turun toria - tälläkin hetkellä, vaikka sitä on loputtoman kauan myllerrytty keskustaremontin takia. Tästä huolimatta tori on lähes koko ajan toiminut ja toimii - toki merkittävästi supistettuna.
Torilla käydessäni olen ihmetellyt pientä, toimistotalojen puristuksiin jäävää kirkkoa. Ja miettinyt, toimiiko tuo edelleen...
Eräänä loppusyksyn päivänä huomasin kirkon kyljessä tekstin ”avoinna”, joten pujahdin sisään rakennukseen. Yhtäkkiä olin ihastuttavan valon keskellä. Auringon valo tulvi pyöreän rakennuksen ristikkoikkunoista ja ruudutti kirkon puna-keltaiseen puulattiaan. Tämä kaunis näky on ikuistettu eiliseen postaukseeni (täällä).
Valon leikkiä ihastellessa tajusin nopeasti, että olin ortodoksisessa kirkossa. Carl L. Engelin suunnittelema Pyhän Aleksandran kirkko valmistui 1845 Venäjän keisari Nikolai I:n määräyksestä, kun Turkuun oli 1800-luvulla asettautunut venäläisen armeijan päämaja ja ortodoksien määrä kaupungissa oli kasvanut.
Kirkko on omistettu keisarinna Aleksandralle, joka oli Rooman keisari Diocletianuksen (230-313) puoliso. Aleksandra ilmoitti vuonna 303 julkisesti olevansa kristitty, jolloin hänen kristittyjä vainoava puolisonsa määräsi, että Aleksandra pitää mestata. Määräys toteutettiin. Tämän muistoksi kirkkoa kutsutaan Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkoksi.
Selvisi tuonkin rakennuksen ja kirkon tarina. Ja sain tutustuttua jännittävään pieneen kirkkoon :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti